Afurekon Äänijälki-podcastin 29. jakso on tavallista lyhyempi arkielämän kiireiden vuoksi. Keskitymme siis puimaan pääaihettamme, luonnonsuojeluteemaista satuelokuvaa FernGully – viimeinen sademetsä. Onko leffa todella niin saarnaava kuin Internetin syövereissä väitetään? Mitä alkuperäinen ääniraita tarjosi suomenkieliseen dubbaukseen tottuneille? Entä kuka on paras poika ja miksi se on Zak?
Afurekon Äänijälki-podcastin 23. jaksossa pääaiheena on Disneyn renessanssia edeltänyt elokuva Oliver ja kumppanit peräti kolmella eri kielellä. Puhumme myös julkkiksista äänirooleissa. Hiljattaisissa käymme läpi tuoretta pikkuponielokuvaa My Little Pony: Uusi sukupolvi.
Afureko-blogi täyttää tänään kuusi vuotta! Tällä viikolla pidetään myös toisen kerran Popcult Helsinki, jossa pidämme jälleen kerran ohjelmaa. Viime vuoden Popcultissa vieraili pitkän linjan dubbausveteraani Jarmo Koski, jota jututimme myös blogiimme. Tässä ovat haastattelumme hedelmät!
Aloitetaanpa Afurekon neljäs vuosi komiasti ja rytinällä! Suomen dubbauspiireistä puhuttaessa nousee aina esille yksi nimi, jonka kaikki poikkeuksetta tietävät. Hän oli koko 90-luvun ajan vastuussa lukuisten Disneyn klassikkoelokuvien suomiversioista, joiden myötä hän oli nostamassa maan dubbaustasoa maailmanluokan huipulle ja loi Suomelle kiistämättömän hyvän maineen Disney-studioilla. Aivan oikein, kyseessä on tietysti Suomen ”Mr. Dubbaus” Pekka Lehtosaari! Eksklusiivinen ja huippupitkä haastattelu sisältää lukuisia kertomuksia dubbauskulissien takaa, ja puhetta on Disneyn lisäksi muun muassa Ghiblistä sekä Röllin sydän -elokuvasta!
Haastattelua varten pääsimme vierailemaan intohimoisena populaarikulttuurin harrastajana tunnetun Lehtosaaren kuuluisassa lepakkoluolassa, joka pursusi lattiasta kattoon mielenkiintoista keräilytavaraa sekä lukuisia muistoja vuosien varrelta. Haastattelun lisäksi luvassa on muutakin nannaa, sillä herra Lehtosaari lainasi kokoelmastaan tekstin kuvitukseksi ääninäyttelijöiltä saamiaan terveisiä ja muita harvinaisuuksia!
Naapurini Totorosta tutun Kissabussin lisäksi kuvaan pääsi myös suloistakin suloisempi Lissu-koira!
Bongaa seinältä aito ja alkuperäinen Baloo-animaatiokalvo!
Afurekon joulukalenterista ei tällä kertaa löydy kotimaista hahmoa itsenäisyyspäivänä, vaan sen sijaan suomalaisten rakastetuimpiin kuuluva Disney-roolisuoritus.
90-luvun lapset eivät välttämättä Aladdinin ilmestymisen aikoihin huomanneet, kuinka uskomattoman roolisuorituksen Vesa-Matti Loiri elokuvassa teki, mutta heidän vanhempansa takuulla huomasivat. Aladdin oli Disneyltä askel selvästi viihteellisempään ja energisempään suuntaan, ja Loirin tulkinta taikalampussa asuvana Henkenä lienee vielä nykyisin Uuno Turhapuron rinnalla hänen ikimuistoisimpia hahmojaan – sitä rakastaa jopa Sisarusten Disneytä yleensä dissaava äiti.
Loirin Henki on täydellinen monesta syystä, joista yksi on käännös. Alkuperäisessä versiossa Hengen dialogi vilisee alkuperäisääneen Robin Williamsiin liittyviä sisäpiirivitsejä, ja saatuaan Loirin rooliin Disney-leffoja tuolloin kääntäneen ja ohjanneen Pekka Lehtosaaren kerrotaan pyytäneen yhtiöltä erityisluvan lokalisoida hahmon vuorosanat suomalaisemmaksi. Aladdinin suomenkielisen version dialogi onkin sovitettu juuri Loirille sopivaksi ja se sisältää viittauksia näyttelijän omiin sketsihahmoihin sekä muihin paikallisiin kuuluisuuksiin. Lopputulos toimii kuin tauti. Se on ehdottomasti yksi Lehtosaaren parhaita käännöksiä koskaan, ja sitä arvostavat myös monet Disney-fanit, joihin Lehtosaaren ohjaukset eivät muuten iske. Loirin tulkitsemana lennokas ja kekseliäs dialogi iskee suomalaiskatsojiin yhtä lujaa kuin Williamsin versio amerikkalaisyleisöön.
Lisäksi roolisuorituksesta tekee erityisen nautittavan se uskomaton ammattitaito, jota käyttämällä Loiri ottaa hahmon omakseen ja herättää tämän eloon. Iloluontoinen Henki on takuulla vaativa hahmo esittää, mutta Loiri on ilmiselvästi kotonaan roolissa ja pysyy vaivatta hahmon salamannopeassa menossa mukana. Tulkinta ei rajoitu vain dialogiin, vaan myös hahmon lukuisiin lauluosuuksiin, jotka Loiri esittää varmalla ja voimakkaalla otteella. Henki muuttaa muotoaan ainakin 10 kertaa erityisesti laulukohtausten aikana, ja Loiri tekee jokaiselle aivan erilaisen äänen. Vaihtelu ei kuitenkaan vaikuta mitenkään laulamiseen tai näyttelemiseen, vaan hän selviytyy kaikista Hengen olomuodoista yhtä loistavasti.
Legendaarisesta roolisuorituksesta liikkuu runsaasti kuulopuheita netissä, muun muassa että Loiri olisi työstänyt roolin pelkän mykän ääniraidan päälle kuulematta Williamsin roolisuoritusta ollenkaan. Olemme onnistuneet saamaan varmistuksen sille, että suomalainen Aladdin-versio sai Disneyltä runsaasti kiitosta ja Loiri erityismaininnan omaperäisestä tulkinnastaan Henkenä, ja yritämme tulevaisuudessa varmistaa muitakin elokuvan dubbaukseen liittyviä huhuja. Aladdin on joka tapauksessa hieno esimerkki siitä, miten Disney-elokuvan dubattu versio voi olla paljon enemmän kuin pelkkä dialogin käännös: hienoilla näyttelijöillä ja toimivalla käsikirjoituksella siitä voi tulla todellinen osa maan kulttuuria. Aladdinin suomiversiosta koko Suomi saa olla ylpeä!
Elokuun alussa Turun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, kansainvälisillä oopperalavoilla hurmannut tenori Topi Lehtipuu riistäytyi hetkeksi kiireellisestä aikataulustaan rupatellakseen tovin Sisarusten kanssa – dubbauksen saloista! 90-luvulla dubbien parissa työskennellyt Lehtipuu pulppusi muistoja aina suomenkielisen Disney-musiikin tuottamisesta Seesamtiehen sekä harvoihin puherooleihinsa; surullisenkuuluisan Peukaloliisan prinssi Corneliukseen ja Joutsen-prinsessan surullisenkuuluisaan prinssi Derekiin.
70- ja 80-lukujen aikana animaatioelokuvat olivat tasaisesti menettäneet suosiotaan länsimaisen elokuvayleisön keskuudessa. Etenkin Disney koki kovia, kun yhtiöltä häipyneen animaattori Don Bluthin tuottamat piirroselokuvat pesivät Disneyn elokuvat lipputuloissa jälkimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 1988 Disney ja Amblin Entertainment toivat kuitenkin valkokankaalle jotain, mitä ei oltu koskaan aikaisemmin koettu – ainakaan yhtä taitavasti ja suuressa mittakaavassa toteutettuna. Elokuva muutti kertarysäyksellä ihmisten skeptisen suhtautumisen animaatioihin ja enteili 90-luvun animaatioiden uutta kultakautta. En itse voi korostaa tarpeeksi, kuinka paljon kyseinen elokuva minulle merkitsee. Pienenä se oli parasta mitä tiesin, ja sen taika on pysynyt yhtä lumoavana aina aikuisvuosiin asti. Kaikki varhaisimmat lapsuusmuistoni liittyvät tämän elokuvan katsomiseen. Vaikka en pidäkään listojen tekemisestä, nimeän tämän elokuvan yleensä kaikkien aikojen suosikkielokuvakseni jos vastaus täytyy rajoittaa vain yhteen nimikkeeseen. Juttu spoilaa armotta koko leffan juonen ja kaiken siihen liittyvän.
Afureko 
Viimeisimmät kommentit: