Afureko-blogi on tänään saavuttanut kunniakkaan kymmenen vuoden iän! Vaikka vuosikymmeneen on mahtunut niin aktiivista kirjoittelua kuin hiljaiselon kausia, ääninäyttelemisestä puhuminen on loputtoman kivaa, ja porskutamme täysillä kohti tulevaisuutta. Nöyrät kiitokset niin veteraanilukijoille kuin uusille seuraajille!
Näin merkittävää päivää voi juhlistaa vain yhdellä tavalla: palaamalla vanhan tuttavamme Joutsenprinsessan pariin uudella videolla. Mitä tuorein CGI-hirvitys Joutsenprinsessa ja musiikin valtakunta juonii, ja onko siinä enää ollenkaan edes Odettea, saati sitten jotain joutsenia? Erikoisvieraina menossa Cillan, Nitan ja Myyn lisäksi Cillan koirat, kleinspitz Frisk ja kääpiöpinseri Tito.
Suomessa dubbauksista ei yleensä suuremmin pidetä melua, vaikka dubit tehdään pieteetillä ja niitä katsoo suuri yleisö. Juuri Suomen ensi-iltansa saanut animaatioelokuva Viidakon veijarit (2017) rikkoo hiljaisuutta hauskasti lyhyillä esittelypätkillä, joissa suomenkieliset äänet pääsevät esille. Mutta millainen itse leffa on?
Neljästä renessanssitaiteilijoiden mukaan nimetystä antropomorfisesta kilpikonnasta kertova Teenage Mutant Ninja Turtles on yksi nykyajan tunnetuimpia populaariviihteen tuoteperheitä. Kevin Eastmanin ja Peter Lairdin yksiosaisena parodiasarjakuvana alkanut konsepti nousi supersuosioon 80-luvun loppupuolella, ja teini-ikäisistä mutanttininjakilpikonnista on tehtailtu läjäpäin tv-sarjoja, kuusi elokuvaa, useita eri sarjakuvia, pelejä ja rajattomasti leluja. On suorastaan ihme, ettei ninjakilppareista ole Afurekossa kirjoitettu (no niinNits) vielä ollenkaan, sillä kasvoimme 80-luvun piirrossarjan sekä 90-luvun leffatrilogian parissa, ja vanhoista NES-peleistä satuimme omistamaan sen paremman.
Puute korjataan lopulta, mutta versiolla, josta en ikinä uskonut kirjoittavani.
Pieniä juonipaljastuksia luvassa molemmista elokuvista!
Afureko juhlii tänään viisivuotissynttäreitään! Sen kunniaksi teille pikku synttäriyllätys: Cilla ja Nita sekä pikkusiskot Ruusu ja Vilja luovat katsauksen meitä kauan piinanneen Joutsenprinsessa-elokuvasarjan uusimpaan osaan. Voiko mikään olla niin huono kuin Joutsenprinsessan joulu?
On Tove Janssonin syntymän 100-vuotisjuhlavuosi, ja mikäs sen parempi tapa juhlia tapausta kuin uusi Muumi-animaatio! Suomalais-ranskalainen yhteistuotanto Muumit Rivieralla tuli ensi-iltaan 10. lokakuuta. Sen myötä Tove ja Lars Janssonin muumisarjakuvat siirtyvät lopulta valkokankaalle.
Mikä yhteensattuma se olikaan. Juuri, kun aioimme käsitellä Afurekossa Joutsenprinsessa-leffan pahamaineiset halpisjatko-osat, 15 vuoden jälkeen tapahtui jälleen liikettä. Sarjan jatkoksi ilmestyi yllättäen tietokoneanimoitu halpisjoululeffa Joutsenprinsessan joulu (A Swan Princess Christmas). Ja koska meillä ei ole rippuakaan itsesuojeluvaistoa, se oli tietenkin pakko katsoa.
Pyydän nyt virallisesti anteeksi Joutsenprinsessankäsinpiirretyiltä jatko-osilta. Tämä tekele saa ne näyttämään oikeilta elokuvilta, jotka voi sentään katsoa läpi ainakin kerran. Joutsenprinsessan joulun tapauksessa se yksi ainoa kertakin on liikaa. Se loukkaa katsojaa visuaalisella, auditiivisella ja älyllisellä tasolla, aivan kaikin mahdollisin tavoin. Joutsenprinsessan joulu saattaa hyvin olla huonoin koskaan näkemäni elokuva. Ja minä olen nähnyt The Roomin.
Jos tavallista pulliaista pyytäisi nimeämään jonkin animen, vastauksena tulisi varmaan yksi Ghibli-studion elokuvista. Ghibliä pidetään Japanin vastineena Disneylle, mutta animeleffojen alkuaikoina moisesta tittelistä haaveili Toei Animation. Toein 13. kokoillan elokuva, vuonna 1968 valmistunut Taiyou no ouji Hols no daibouken, oli kunnianhimoinen yritys maailmanmarkkinoille. Menestystä ei silloin herunut, mutta elokuva oli tärkeä askel Ghibli-vaikuttajien Takahata Isaon ja Miyazaki Hayaon uralla. Kaksikon vaikutteet näkyvät Holsissa niin selvästi, että sitä voi hyvällä syyllä luonnehtia esi-Ghibliksi.
Jatko-osat ovat nyt kuumaa kamaa länsimaisilla leffamarkkinoilla, ja myös moni viime vuosien animaatiohitti saa tänä vuonna jatkoa valkokankaalla. Myös hulppeista jatko-osistaan tunnettu Pixar on tarttunut jälleen nostalgiahaasteeseen, mutta jatko-osan sijaan kyseessä on poikkeuksellisesti studion ensimmäinen esiosa – vieläpä elokuvalle, joka ilmestyi alun perin 12 vuotta sitten. Miten vuoden 2001 Monsterit Oy -hittileffan päähenkilöt Masi Pallopää ja Tarmo P. Karvanen oikein tapasivat, ystävystyivät ja päätyivät lopulta pelottelualalle?
Ääninäyttelyblogi Afureko on ollut olemassa jo kolme kokonaista vuotta! Tällä kertaa päätimme kokeilla jotain uutta, joten kolmantena syntymäpäivänämme aloitamme jälleen uuden sarjan! Puheen vuoro -sarjassa julkaisemme tekstien sijaan podcasteja, joissa keskustelemme erilaisista ääninäyttelemiseen liittyvistä aiheista. Äänessä emme ole pelkästään me, vaan tulevaisuuden jaksoissa on mukana myös alaa tuntevia vieraita!
Ensimmäisessä osassa keskustelemme kuudesta tänä vuonna ensi-iltaan tulevasta länsimaisesta animaatioelokuvasta niiden trailereiden tai muun ennakkotiedon perusteella. Syynissä ovat Blue Sky Studiosin Epic (24.5.), Pixarin Monsterit Oy -elokuvan esiosa Monsters University (21.6.), Illumination Entertainmentin pahishitti Itse ilkimyksen jatko-osa Despicable Me 2 (3.7.), DreamWorksin Turbo (19.7.), Sony Pictures Animationin Lihapulla-elokuvan jatko-osa Cloudy With a Chance of Meatballs 2 (27.9.) sekä Disneyn Lumikuningatar-adaptaatio Frozen (27.11.). Etenemme kronologisesti elokuvien ensi-iltojen perusteella, videolla näkyy aina sen elokuvan logo, josta keskustelemme.
Pahoittelemme äänitteen laatua, olimme kaikki enemmän tai vähemmän pääsiäisflunssan kourissa nauhoituksen aikana, mutta toivottavasti se ei pilaa tunnelmaa! Disneyn Frozenista ei ole vielä julkaistu virallista traileria, kaikkien muiden elokuvien trailerit on linkitetty cutin alle.
Mitä kyseisistä elokuvista sinä odotat kaikista eniten ja miksi?
Aina elokuvan keksimisestä lähtien animaatiota on yhdistetty livekuvaan todella kekseliäästi. Milloin animaationa on toteutettu taruolento, milloin ihan oikeita piirroshahmoja. Warner Bros. Animation -yhtiön Osmosis Jones vuodelta 2001 jatkaa tyylikkäästi perinnettä. Kuten eräs hyvä ystävämme leffan ytimekkäästi tiivisti: ”Olipa kerran elämä kohtaa Tappavan aseen!”
Afureko 
Viimeisimmät kommentit: