Äänijälki – Jakso 23: Kulkukoirien kissanpäivät (Oliver ja kumppanit)

Afurekon Äänijälki-podcastin 23. jaksossa pääaiheena on Disneyn renessanssia edeltänyt elokuva Oliver ja kumppanit peräti kolmella eri kielellä. Puhumme myös julkkiksista äänirooleissa. Hiljattaisissa käymme läpi tuoretta pikkuponielokuvaa My Little Pony: Uusi sukupolvi.

Äänijälki – Jakso 3: Ponista polvi paranee (My Little Pony: Ystävyyden taikaa)

Afurekon Äänijälki-podcastin kolmas jakso paneutuu vielä kerran vuonna 2019 päättyneeseen suursuosittuun piirrossarjaan My Little Pony: Ystävyyden taikaa. Lisäksi puhumme Oscar- ja Annie-palkintogaalojen sadosta, muistelemme Juha Mujeen ääniuraa ja luomme katsauksen Hokuto no keniin sekä Monsteriin.

Lataa jakso itsellesi tästä.

Syrämmeeni joulun teen: luukku 1

Vaikka monet Amerikassa tuotetut elokuvat sijoittuvat muualle päin maailmaa, yleensä päähenkilöt puhuvat nasaalin amerikkalaisesti ja sikäläinen aksentti on varattu lähinnä sivuhahmoille tuomaan eksotiikan tuntua.

Näin on esimerkiksi Pixarin Ranskaan sijoittuvassa Rottatouille-elokuvassa. Tässä tapauksessa myös naispäähenkilö Colette Tatou haastelee selvällä ranskalaisaksentilla. Korostus ei ole stereotyyppisin, vaan vaikutelman luovat terävien ärrien ja suhisevien ässien sijaan hahmon matala nasaaliääni ja puheen soljuva rytmitys.

Älä ala kokille, he osaavat käsitellä veitsiä.

Varsin poikkeuksellisesti Coletten aksentti on ainoana päätynyt myös elokuvan suomidubbiin asti. Päätös kertoo siitä, että korostuksen säilymistä on pidetty tärkeänä juuri tälle hahmolle. Coletten dubbaavan Susa Saukon ääni on luonnostaan korkeampi kuin Janeane Garofalon ja hän korostaa enemmän konsonantteja, joten hahmon korostus on suomeksi jopa alkuperäistä voimakkaampi.

Coletten puhetapa muistuttaa katsojaa jatkuvasti hänen kansalaisuudestaan. Ranskalaiset kuvataan stereotyyppisesti kiihkeinä ja seksikkäinä, joten selvästi kuuluva korostus vahvistaa kuvaa Colettesta viehättävänä ranskalaisneitinä ja ujon Linguinin lemmenkohteena.

Ranskalaiset tunnetaan myös temperamentistaan, eikä sitä Coletteltakaan puutu. Nahkarotsissa skootterilla ajeleva mimmi on maineikkaan ravintolan ainut naispuolinen kokki ja on selvästi joutunut raatamaan asemansa eteen miesvaltaisella alalla. Coletten omasta menneisyydestä ei tarinassa kerrota, mutta ravintolan muut työntekijät ovat kotoisin karuista oloista. Alkuperäisraidalla sama puhetapa ylittää sukupuolirajat ja tekee Colettesta osan muuta porukkaa. Suomiversiossa ei samaa vaikutemaa tule, koska muiden kokkien rooleissa kuullaan suomalaisten ammattikokkien cameoita.

Lööpissä: ”Mä haluun saveen!”

Muistatteko, kun jututimme Samuel Harjannetta dubbausohjauksesta? No eihän se riittänyt mihinkään! Nuoresta iästään huolimatta Harjanne on työskennellyt teatterin ja ääninäyttelemisen parissa suurimman osan elämästään ja nykyisin myös ohjaa molempia. Afureko tapasi Harjanteen vastikään toistamiseen kuullakseen lisää hänen ajatuksiaan äänityön eri puolista.

Älisevä joulukalenteri, älähdys 6

Itsenäisyyspäivän kunniaksi jatketaan kotimaisella laadulla! Disney-elokuvien suomenkieliset dubbaukset ovat yleensä huippuluokkaa, eikä Disneyn ja Pixarin yhteistyössä syntynyt Rottatouille ole poikkeus. Kokiksi halajavasta rotasta kertovan elokuvan osuvimpiin castauksiin kuuluu Samuel Harjanne Alfredo Linguinin roolissa. Linguinia surkeampaa kokkia saa hakea, mutta hänen uudet työtoverinsa erehtyvät luulemaan häntä keittiövelhoksi Rémy-rotan kokeilujen takia.

Koska Rémy osaa kokata ja Linguini osaa olla ihminen, kaksikko keksii yhdistää voimansa, mutta rotan piilottelu huippuravintolan keittiössä ei ole niin yksinkertaista. Linguini saa ensi käden kokemusta siitä, miltä tuntuu, kun on kirjaimellisesti rotta vaatteissa. Hän ei löydäkään tunteidensa ilmaisuun sanoja, kun näkee ahdistuneen Rémyn jättämät puremat ihollaan.

Me Sisarukset panimme Harjanteen merkille ensi kertaa juuri antaumuksellisen kiljunnan vuoksi, ja Rottatouille on yksi varhaisimpia ja edelleen parhaimpia häneltä kuulemiamme töitä. Vaikka Linguini äännähtelee leffan aikana herkullisesti (pun not intended) tuon tuostakin yrittäessään varjella salaisuuttaan, tämä vitsi on jäänyt erityisesti mieleen kirvoittamiensa naurujen ansiosta.

Lööpissä: ”Suuri sankarimme suurehkoissa raappahousuissaan”

Suomessa ei ole varsinaisesti ääninäyttelijöitä, vaan dubbauksia tekevät ne, jotka alalle syystä tai toisesta ajautuvat. Yksi heistä on Markus Bäckman, joka on paitsi lainannut ääntään monille piirroshahmoille myös ohjannut Disney-klassikoiden dubbaukset vuoden 2002 Aarreplaneetasta lähtien. Hänen uusin ohjaustyönsä onkin luonnollisesti helmikuussa ensi-iltansa saanut Kaksin karkuteillä. Sisarukset kävivät haastattelemassa dubbausalan tekijää Helsingin Dubberman-studiolla ja saivat lopuksi hieman katsella ympärilleenkin. Mitä kaikkea kerrottavaa Bäckmanilla olikaan?

Pääsimme poseeraamaan Saavutusten seinän eteen. Bongailkaapa tauluista tuttuja sarjoja!

Lööpissä: ”Tehdään pekonista vaatteet!”

Hyvää iltapäivää toivottaa kolmas hullu sisarus, tervaskanto Myy. Kävinpä tässä taannoin haastattelemassa tammikuussa Suomeen rantautuneen Sony Pictures Animation -studion elokuvan Poutapilviä ja lihapullakuuroja suomenkielisen dialogin ohjaajan, jokapaikanhöylä Samuel Harjanteen. Jutustelimme tunnin verran äänirooleista, mikä oli vähintäänkin mukavaa, ja hammasta purren jouduin typistämään lopullista juttuani sopivan mittaiseksi julkaisukanavaani varten. Onneksi blogeissa on se hauska puoli, ettei kukaan käske poistamaan teksteistä niitä ylimääräisiä 3000 merkkiä, vaan kirjoittaa saa niin paljon kuin sielu sietää.

Päätin siis ilahduttaa ennen kaikkea itseäni julkaisemalla Afurekossa edellä mainitun haastattelun lyhentämättömän version.