Jos jonkun seiyuun nimen suomalaiset animeharrastajat tunsivat 2000-luvun alussa, se oli Yamaguchi Kappei. Helmikuun Desucon Frostbite -tapahtuma täyttyikin nostalgiasta, kun Yamaguchi saapui tapahtuman toiseksi kunniavieraaksi! Pirteä ja alati hyväntuulinen ääninäyttelijä ehti conkiireidensä ohessa juttelemaan rooleistaan.
Eräs ääninäyttelijä tulee varmaan esiintymään kalenterissamme joka vuosi, oli aihe mikä tahansa. Näin on ollut ainakin tähän saakka – tiedostamattakin saamme aina Nakao Ryuusein jotenkin ängettyä mukaan joulukalenteriin.
Länsimaisissa lastenohjelmissa on pitkä ja edelleen paksusti voiva lauluperinne; TV-sarjat Pikkuponeista Phineas & Ferbiin ovat täynnä hahmojen esittämiä lauluja. Animesarjoissa musiikkinumeroita nähdään huomattavasti harvemmin, mutta eräs poikkeus on suursuosittu lastenanime Soreike! Anpanman. Anpanmaniin on tehty kasapäin lauluja, joita hahmot esittävät TV-sarjan jaksoissa ja sarjasta tehdyissä elokuvissa. Veisuja riittää päähenkilöiden ja vierailevien tähtien lisäksi mielin määrin myös antagonistille. Bakteerivoro Baikinman onkin sarjan toiseksi suosituin hahmo heti sankarillisen Anpanmanin jälkeen.
Yksi Anpanmanin pahislauluista on Baikinmanin ja tämän viehkon apurin, Dokin-chanin, duetto Warui mahou no uta, Pahan taian laulu. Kappaleen esittävät luonnollisesti hahmojen ääninäyttelijät, Nakao Ryuusei Baikinmanina ja Tsuru Hiromi Dokin-chanina. Vaikka Baikinman on pahis, on hän hauska ja vekkuli veikko, ja veikeitä ovat useimmat hänen lauluistaankin. Warui mahou no uta on soundiltaan huomattavasti synkempi kuin muut Baikinmanin rallatukset. Sanat ovat ehtaa pahiskamaa: lyriikoissa kerrotaan pimeästä taikuudesta, mörköjen kutsusta, kummitusten itkusta, sinisistä virvaliekeistä ja paholaisen siipien läiskeistä. Kaksikon sarjakuvamaiset ja söpöt äänet ovat täydellisessä ristiriidassa biisin äänimaailman ja sanoituksen kanssa, mikä tekee laulusta omalla tavallaan hauskan. Synkästä pahissoundista voi kuitenkin myös nauttia, eikä sävellystyö peity äänten hupsuuden alle. Karrikoiduista äänistä huolimatta Baikinman ja Dokin-chan kuulostavat todella juonivan ilkeitä pimeyden juonia.
Onko mitään turhauttavampaa kuin se, ettei löydä haluamaansa peliä mistään kaupasta? En käsitä, minne maailma on piilottanut kaikki Ghost Trickit. Samaten pelihyllyjä piti nuohota pitkään, ennen kuin löysin kappaleen Nintendo DS:lle tehdyn Professor Layton -pelisarjan ykkösosaa, vaikka jatko-osia näkyi joka paikassa. Eipä siinä, että jatko-osien saatavuudessa olisi ollut valittamista – täytyihän nekin hamstrata mahdollisimman nopeasti, kun ekan oli saanut pelattua. Pulmia ratkova brittiprofessori vei peruuttamattomasti sydämeni.
Jokin aika sitten Sisarusten fanittamalle Saint Seiya -franchiselle kävi hullusti, kun 19 vuotta rakastettuja hahmoja esittänyt näyttelijäkaarti potkittiin surutta pellolle ja palkattiin nyypät tilalle. Nyt samantyyppinen kohtalo on kohdannut toista suurta shounensarjaa – vaikka Sisarukset eivät suuria Bleach-faneja olekaan, tempaus varmasti raivostuttaa sarjan uskollisia katsojia.
Saint Seiyan äänenvaihdoksen syy ei ole tiedossa, mutta huhut kertovat, että Bleachin tapaus johtuu trolliksi luonnehditun mangakan Kubo Titen edesottamuksista. Kubo kuulemma erehtyi pelaamaan Desuconissakin vierailleen Fukumoto Nobuyukin kanssa mahjongia, ja panokset kovenivat kovenemistaan, kunnes Kubo hävisi kaikki sarjansa näyttelijät Fukumotolle. Huhuille saataneen varmistus, jos Akagin kakkoskauden roolilistaan alkaa ilmaantua Bleachista tuttuja nimiä.
Japanin suosituimpiin lastenohjelmiin kuuluva, vuodesta 1988 lähtien TV:ssä nähty Soreike! Anpanman ei animen ihmemaassa esittelyä kaipaa. Sarja perustuu kuulun lastenkirjailijan Yanase Takashin luomaan Anpanman-hahmoon. Anpanman on supersankari, joka on kirjaimellisesti elävä leipä – hänen päänsä on valtaisa anpan-leivonnainen – ja joka kiertelee tarjoamassa nälkäisille purtavaksi paloja päästään. Pian kuvioita sotkemaan ilmaantui arkkivihollinen, avaruusbakteeri Baikinman, jonka tavoitteena on Anpanmanin voittaminen ja maailmanherruus.
Kun Soreike! Anpanman -sarja alkoi, Baikinmanin ääninäyttelijäksi valikoitui Sisarusten rakastama Nakao Ryuusei. Samoihin aikoihin Nakao esitti myös (hiiri)päärooleja Topo Gigiossa ja Nikonikopunissa, joten hänen äänensä pahiksena haluttiin selkeästi erottuvan hyvisrooleista. Puolileikillään Nakao vetäisi äänen, josta on sittemmin tullut ikoninen. Harmi vain, ettei moista kärinää ole mitenkään helppo tehdä, ja Nakao sanookin hikoilevansa nauhoituksissa kuin vesiputous. Mutta eihän tämä anime nyt niin kauan jatku – ai, tässä sitä 22 vuotta myöhemmin ollaan, eikä loppua näy…
Baikinmanin monista hokemista kuuluisin lienee hänen erikoislaatuinen naurunsa, jonka alkuperä on 1970-luvun loppupuolella esitetyssä musikaalissa. TV-sarjassa Nakao toi naurun takaisin ja teki siitä Baikinmanin tavaramerkin.
Miltäs kyseinen nauru sitten kuulostaa?
Näyte on koostettu Anpanman-elokuvista ja niitä ennen esitetyistä lyhytpiirretyistä – etteköhän bongaa erot vuonna 1990 esitetyn ja modernien animaatioiden välillä. Kuten kaikkia toistuvia hokemia, myös Baikinmanin naurua varioidaan tavalla jos toisella. Kun avaruusbakteeri muuntautuu jättihämähäkiksi, hahihuheho-nauru vääntyy suurten torahampaiden takia babibubeboksi. Toisessa pätkässä Baikinman muistelee syntymänsä aikaa: avaruusmunasta poksahtaa pieni baikininpallero, jonka suusta pääsee heti ensimmäiseksi ”Papipupepo!” Ainakin kerran mukaan liittyy Baikinmanin apuri Dokin-chan (ihana Tsuru Hiromi), jonka nauru on yleensä pahanilkistä kikatusta. Videon lopussa kuullaan vielä muunkinlaisia naurahduksia, joita Baikinman on toisinaan höräyttänyt.
Pikku bonuksena mukana on myös Anpanmanin paahtoleipäpäisen kaverin Shokupanmanin naurahdus, kun tämä saa pelastettua päähenkilömme hämis-Baikinmanin liiskaukselta. Jestas, Shimamoto Sumi!
Animea on ihmeellisessä Japanissa tehty niin valtava määrä, ettei kaikkea millään ehdi katsoa. Jos sattuu olemaan yhtä hullu kuin Sisarukset, kelpaa tarkastettavat tuotokset valita seiyuuiden perusteella. Sitten toisinaan osuu kultasuoneen.
Nyt on lopultakin aika kertoa yksityiskohtaisesti, miksi tämä sarja on niin pirun hyvä. Juonipaljastukset pidän minimissä etenkin loppuratkaisun suhteen. Minun ei ole kovin helppo nimetä suosikkeja, mutta kun kysytään mielianimeani, tämä nimike mainitaan ensimmäisten joukossa. Hyvä herrasväki, Kyougoku Natsuhiko Kousetsu Hyakumonogatari.
Blogimme on päässyt ihan painetuille sivuille, sillä Afureko on JapanPop-lehden numeron 05-06/10 linkkivinkki! Tällä kertaa ei kuitenkaan ole luvassa asiaa japanilaisista ääninäyttelijöistä, vaan teemme aluevaltausta Venäjän puolelle. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, oltiin vielä Neuvostoliitossa, kun Krokotiili Gena -nukkeanimaatiot tehtiin.
Animaatiot perustuvat Eduard Nikolajevitš Uspenskin kirjaan Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä. Kirjalle on ilmestynyt myös jatkoa, mutta ainoastaan ensimmäinen on suomennettu. Neljän lyhytfilmin sarja tunnetaan kumma kyllä Tšeburaška (Muksis) -sarjana Genan pörröisen ystävän Muksiksen mukaan, vaikka Gena mielestäni selkeä päähenkilö onkin. Syy lienee siinä, että Muksis on Gena-tarinoiden tunnetuin – ja varmaan sööteinkin – hahmo. Elokuvasarja on legendaarisen animaatiostudio Sojuzmultfilmin käsialaa, ja sen on ohjannut Roman Abelevitš Katšanov.
Afureko
Myy
Cilla
Nita
Viimeisimmät kommentit: