Posted tagged ‘Egyptin prinssi’

Syrämmeeni joulun teen: luukku 23

joulukuu 23, 2014

Tässäkin kalenterissa on jo pariin otteeseen mainittu länsimaisten elokuvien taipumus erotella sankarit roistoista aksenttien avulla – sijoittui teos minne tahansa, pahikset haastelevat hämmästyttävän usein englantilaisittain. Eivätkä todellakaan miten tahansa englantilaisittain, vaan mitä tyylitellyimmin ja huolitelluimmin, kuten huippuyliopistojen kasvatit ainakin. Ilmiö tunnetaan erityisesti Hollywood-elokuvista, mutta on myös animaatioiden pitkäaikainen vitsaus.

Montako brittihienostelijaa löydät?

Montako brittihienostelijaa löydät?

Joskus hahmon tausta tukee englantilaista korostusta, kuten Pocahontasin Radcliffen (David Ogden Stiers) tapauksessa ja Jackie Chan seikkailee -sarjassa, jossa rikollispomo Valmont (Julian Sands) todella on kotoisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja ylpeilee sillä. Useammin korostus kuitenkin päätyy pahikselle etnisyydestä huolimatta. Disney on suorastaan erikoistunut ilmiöön: muun muassa Viidakkokirjan Shere Khan (George Sanders), Aladdinin Jafar (Jonathan Freeman) ja Notre-Damen kellonsoittajan Frollo (Tony Jay) puhuvat kaikki englantilaisittain miljööstään huolimatta, ja Leijonakuninkaan Scar (Jeremy Irons) on afrikkalaisen leijonaperheen ainoa britti.

Osaavat sitä kuitenkin muutkin studiot. Baltossa brittiaksentti on tietysti pöyhkeällä siperianhusky Steelellä (Jim Cummings). Egyptin prinssissä heprealaisia esittävät amerikkalaiset, kun taas antagonistisia egyptiläisiä britit (mm. Ralph Fiennes). Viidessä legendassa ensemblesta löytyy useita eri aksentteja, mutta ainoa englantilaisvahvistus on paha Pitch Black (Jude Law). Joskus jopa Englantiin sijoittuvissa elokuvissa amerikkalaisittain puhelevat sankarit niskuroivat hienostelevaa brittiroistoa vastaan, kuten esimerkiksi Taikamiekassa, jossa Ruber-lurjuksen (Gary Oldman) lisäksi hahmokaartissa on sentään pari muutakin englantilaista.

Syy brittien riistämiseen pahisrintamalla lienee se, että huoliteltu puhetapa yhdistetään yleisesti ylästatukseen. Itsevarmuus ja alentuvuus tulevat hahmoon kuin itsestään, kun tämä ilmaisee itseään tyylikkäin sanankääntein. Kuten lähes aina, ilmiselvyyttä vastaan näytteleminen synnyttää voimakkaamman tehosteen. Kaunistellen ja hyvästä sosiaalisesta asemasta kielivällä aksentilla puhuva roisto tuntuu paljon julmemmalta, älykkäämmältä ja uhkaavammalta kuin holtittomasti raivoava öykkäri tai taulapää, joka ei älyä peitellä pahoja aikeitaan. Siksi roistoille päätyykin lähes aina yläluokkainen puheenparsi eikä esimerkiksi työnväenluokan murre. (Disneyn Pinocchiossa nukkepojan kaappaava ajuri puhuu cockney-murteella, eikä hänen pahuudestaan muutenkaan voisi erehtyä.)

Brittipahis on niin yleinen tropee, että englantilaiset vitsailevat siitä itsekin. Muun muassa tässä Jaguar 2014 Super Bowl -mainoksessa, jossa herrat sir Ben Kingsley, Tom Hiddleston ja Mark Strong ottavat ilon irti kliseestä.

Lööpissä: ”Sinä olet lapsen leikkivempele!”

syyskuu 9, 2014

Kaikki suomeksi dubattuja animaatioita katsovat ovat takuulla kuulleet erään tietyn äänen. Tuttu nasaalihtava ääni on taipunut vaikka keneksi lukuisissa animaatioelokuvissa ja vielä useammissa tv-sarjoissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Väitämme yhä, ettei kukaan suomalainen ole tehnyt yhtä monta ääniroolia kuin Antti Pääkkönen, joten totta kai meidän oli haastateltava häntä legendaarisesta urastaan!

Pääkkönen kertoo, miten aikanaan oikein päätyi mukaan dubbauksiin, mitkä ovat hänen rakkaimmat hahmonsa, millaista Rovion Angry Birds Toons -sarjan tekeminen on, minkä kohun Disneyn Varjoankka-sarja aikanaan Suomessa nostatti ja paljon paljon muuta!

23 Antti Pääkkönen

(lisää…)

Älisevä joulukalenteri, älähdys 5

joulukuu 5, 2012

Kaunis, traaginen ja surullinen Egyptin prinssi on vieläkin eeppisyydessään tasoa, jolle DreamWorks ei ole yltänyt toista kertaa. Silmittömän tappamisen, alistamisen ja vapaustaistelun lomassa seisovat alati vastakkain kaksi veljestä, joiden onnellinen ja tasa-arvoinen sukulaisuussuhde revitään niin pahasti riekaleiksi, että kaikki toivo yhteisen tulevaisuuden jatkamisesta häviää. Lämmin ystävyys muuttuu Ramseksen osalta lopulta pelkäksi kylmäksi vihaksi ja raivoksi, eikä heistä toinen, kansaansa vapauttamaan lähetetty Mooses voi kuin anella rakasta veljeään hillitsemään pakkomielteistä jääräpäisyyttään viattomien ihmishenkien säästämiseksi. Veljesten suhteen hidas rappeutuminen ja tuhoutuminen onkin luultavasti kaikkien Egyptin prinssin nähneiden mielestä elokuvan tärkein teema.

Tarinan päättyessä Mooses onnistuu vapauttamaan juutalaiset egyptiläisten vallasta ja tuomaan heidät luvattuun maahan Punaisenmeren yli Ramseksen epätoivoisista vastustusyrityksistä huolimatta. Meren nielaistua koko Egyptin armeijan Mooses kuitenkin uhraa vielä yhden viimeisen hetken veljelleen. Häväisty ja nujerrettu Ramses näytetään kaukaisella vastarannalla huutamassa keuhkojensa täydeltä Mooseksen nimeä, ja ennen viimeistä repliikkiään ”Hyvästi, veli” Mooseksen ilme muuttuu vihaisen päättäväiseksi ja hän huokaisee raskaasti syvään. Kohtaus ei toimisi yhtä hyvin ilman huokaisua, sillä siinä kuvastuu yhtä aikaa henkisen taistelun aiheuttama uupumus, onnistuneen tehtävän tuoma suunnaton helpotus ja onni sekä pohjaton suru. Huokauksen ja sitä seuraavien hyvästien myötä Mooses jättää lopullisesti taakseen paitsi kansansa sortamisen aikakauden myös onnellisen nuoruutensa ja rakkaan veljensä. Paluuta entiseen ei enää ole, mikä kuvastuu Mooseksen murheellisista kasvoista hänen kääntäessään selkänsä Egyptille.

Afureko tapasi pari kuukautta sitten Mooseksen suomiäänen Velimatti Rannan, ja haastattelussaan hän kertoi, että elokuvaa dubatessa juuri tätä viimeistä huokaisua oli nauhoitettu pienen ikuisuuden verran. Niin hölmöltä kuin se saattaa kuulostaa, ei näin tärkeä huokaus olisi ansainnut yhtään vähäisempää kohtelua, mistä elokuvan suomiversion tekijät ansaitsevatkin lämpimät kiitoksemme. Hyvät naiset ja herrat, huokaisu joka nauhoitettiin 50 kertaa.

Lööpissä: ”Vaan tähdet ja galaksit kuningatarten!”

syyskuu 18, 2012

Mikä olisi mukavampaa viilenevässä syyskuussa kuin piipahtaa mukavassa kahvilassa kuumalla kaakaolla? No se, että seuraan liittyy joku mielenkiintoinen haastateltava! Sisarusten kanssa kahvitteli taannoin Helsingin Manga Café’ssa ihana Velimatti Ranta, joka jakoi hulvattomia muistoja dubbausurastaan.

(lisää…)

Lööpissä: ”Paljon kauemmin”

elokuu 9, 2011

Elokuun alussa Turun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, kansainvälisillä oopperalavoilla hurmannut tenori Topi Lehtipuu riistäytyi hetkeksi kiireellisestä aikataulustaan rupatellakseen tovin Sisarusten kanssa – dubbauksen saloista! 90-luvulla dubbien parissa työskennellyt Lehtipuu pulppusi muistoja aina suomenkielisen Disney-musiikin tuottamisesta Seesamtiehen sekä harvoihin puherooleihinsa; surullisenkuuluisan Peukaloliisan prinssi Corneliukseen ja Joutsen-prinsessan surullisenkuuluisaan prinssi Derekiin.

(lisää…)

Lööpissä: ”Suuri sankarimme suurehkoissa raappahousuissaan”

maaliskuu 21, 2011

Suomessa ei ole varsinaisesti ääninäyttelijöitä, vaan dubbauksia tekevät ne, jotka alalle syystä tai toisesta ajautuvat. Yksi heistä on Markus Bäckman, joka on paitsi lainannut ääntään monille piirroshahmoille myös ohjannut Disney-klassikoiden dubbaukset vuoden 2002 Aarreplaneetasta lähtien. Hänen uusin ohjaustyönsä onkin luonnollisesti helmikuussa ensi-iltansa saanut Kaksin karkuteillä. Sisarukset kävivät haastattelemassa dubbausalan tekijää Helsingin Dubberman-studiolla ja saivat lopuksi hieman katsella ympärilleenkin. Mitä kaikkea kerrottavaa Bäckmanilla olikaan?

Pääsimme poseeraamaan Saavutusten seinän eteen. Bongailkaapa tauluista tuttuja sarjoja!

(lisää…)