Afurekon Äänijälki-podcastin 23. jaksossa pääaiheena on Disneyn renessanssia edeltänyt elokuva Oliver ja kumppanit peräti kolmella eri kielellä. Puhumme myös julkkiksista äänirooleissa. Hiljattaisissa käymme läpi tuoretta pikkuponielokuvaa My Little Pony: Uusi sukupolvi.
Afurekon Äänijälki-podcastin kahdeksannessatoista jaksossa pääaiheena on Warner Brothersin köykäinen fantasiaseikkailu Taikamiekka – Seikkailujen Camelot. Puhumme myös animaatiohahmojen lauluista ja siitä, millainen vaikutus on sillä, onko hahmolla eri lauluääni vai tekeekö sama näyttelijä sekä puheen että laulun. Hiljattaisissa puimme Genshin Impact -hittipelin japaninkielistä dubbausta.
Afurekon Äänijälki-podcastin kuudennessatoista jaksossa pääaiheena on vuoden 1998 fantasia-anime Majutsushi Orphen. Puhumme myös siitä, kuinka ääninäyttelijäksi tullaan. Hiljattaisissa on vasta päättynyt Ankronikan uusintaversio DuckTales.
Afurekon Äänijälki-podcastin kahdeksannessa jaksossa levitämme ilosanomaa australialaisesta halpispiirretystä Zendan vanki. Lisäksi käymme läpi veteraaniääninäyttelijä Bill Farmerin tuoretta haastattelua ja pohdimme etnisten piirroshahmojen uudelleenroolituksia Yhdysvalloissa. Hiljattaisena puhumme otakukomediasarjasta Wotakoi.
Afureko täyttää tänään yhdeksän vuotta! Luodaan sen kunniaksi syvempi katsaus jo joulukalenterissa esille päässeeseen sarjaan sekä sen suomidubbaukseen. Loppuvuodesta 2017 alkanut DuckTales eli uusi Ankronikka on edennyt jo toiselle kaudelleen, mutta mitä tästä pitäisi ajatella? (Jonkin verran spoilereita tiedossa!)
Pat Buttram oli näyttelijä, joka teki aikanaan sivuhahmoja useisiin Disney-elokuviin. Buttram oli kotoisin Alabamasta ja sikäläinen rento korostus kuuluu vahvasti hänen äänirooleissaankin, vaikka niistä läheskään kaikki eivät ole amerikkalaisia.
Alabamalaisuuteen liitetään Amerikassa perinteisesti mielikuva huvittavasta ja hieman takapajuisesta, mutta hyväsydämisestä maalaisväestä. Selvästi erottuva murre kertookin Buttramin hahmoista yleensä jotain muuta kuin kotipaikan. Ranskaan sijoittuvassa Aristokateissa hän esitti Napoleonia, toista maalla elävistä koirista, joiden tarkoitus on lähinnä toimia koomisina sivuhahmoina (vaikka ne tietämättään pelastavat Herttuattaren pentuineen ilkeältä Edgarilta). Buttram oli myös Englantiin sijoittuvan Robin Hoodin ilkeä mutta hidasälyinen Nottinghamin sheriffi. Pelastuspartio Bernard ja Bianca -elokuvassa hän antoi äänen rentoakin rennommalle Lukelle, Topissa ja Tessussa taas yrmeälle ja simppelille metsästyskoira Pösölle.
Hyväntuulinen Luke auttaa pääkaksikkoa elokuvassa Pelastuspartio Bernard ja Bianca.
Animaatiota ja live actionia yhdistelevässä Who Framed Roger Rabbit-elokuvassa Buttram oli yksipuhuvista luodeista, jotka Eddie Valiant oli saanut lahjaksi Viiksi-Vallulta. Elokuvan piirroshahmot ovat hyvin kärjistettyjä, jotta ne erottuisivat selkeästi oikeista ihmishahmoista. Tämän vuoksi Buttramin leveä alabamalaismurre sopii hienosti hyväntuuliselle luodille, joka on selvästi saanut vaikutteita Villistä lännestä.
Buttramin viimeiseksi äänirooliksi jäi ensimmäinen Hopon poppoo -elokuva, jossa Hessu raahaa Max-poikansa väkisin eeppiselle kesäreissulle. He pysähtyvät ensimmäiseksi rähjäisessä pussirottateemapuistossa, jonka perustajaa Buttram esitti, tutulla alabamalaiskorostuksella tietenkin. Buttram menehtyi kun Hopon poppoo oli vielä työn alla, ja tekijät omistivatkin elokuvan hänelle, kun se valmistui vuotta myöhemmin.
Aloitetaanpa Afurekon neljäs vuosi komiasti ja rytinällä! Suomen dubbauspiireistä puhuttaessa nousee aina esille yksi nimi, jonka kaikki poikkeuksetta tietävät. Hän oli koko 90-luvun ajan vastuussa lukuisten Disneyn klassikkoelokuvien suomiversioista, joiden myötä hän oli nostamassa maan dubbaustasoa maailmanluokan huipulle ja loi Suomelle kiistämättömän hyvän maineen Disney-studioilla. Aivan oikein, kyseessä on tietysti Suomen ”Mr. Dubbaus” Pekka Lehtosaari! Eksklusiivinen ja huippupitkä haastattelu sisältää lukuisia kertomuksia dubbauskulissien takaa, ja puhetta on Disneyn lisäksi muun muassa Ghiblistä sekä Röllin sydän -elokuvasta!
Haastattelua varten pääsimme vierailemaan intohimoisena populaarikulttuurin harrastajana tunnetun Lehtosaaren kuuluisassa lepakkoluolassa, joka pursusi lattiasta kattoon mielenkiintoista keräilytavaraa sekä lukuisia muistoja vuosien varrelta. Haastattelun lisäksi luvassa on muutakin nannaa, sillä herra Lehtosaari lainasi kokoelmastaan tekstin kuvitukseksi ääninäyttelijöiltä saamiaan terveisiä ja muita harvinaisuuksia!
Naapurini Totorosta tutun Kissabussin lisäksi kuvaan pääsi myös suloistakin suloisempi Lissu-koira!
Bongaa seinältä aito ja alkuperäinen Baloo-animaatiokalvo!
Ääninäyttelyblogi Afureko on ollut toiminnassa jo liki kolmen vuoden ajan, mutta häämöttävien synttäreiden lisäksi on nytkin syytä juhlia: blogimme on nimittäin saavuttanut 200 artikkelin maagisen luvun! Sen kunniaksi julkaisemme jo vuoden 2013 kolmannen haastattelun blogin 200. artikkelina!
Tällä kertaa sydämensä ja sanaisen arkkunsa ääninäyttelystä avasi alan monitoimimies Antti L J Pääkkönen! Pitkässä ja eksklusiivisessa dubbaushaastattelussaan Antti L J käy läpi ääniuransa vaiheita ensimmäisistä rooleistaan aina uusimpaan suureen ohjaustyöhönsä, Disneyn videopeliklassikko Räyhä-Ralfiin!
HUOM! Teksti sisältää ankaria juonipaljastuksia Räyhä-Ralf-elokuvasta, jos elokuva on sinulla vielä kokematta niin hyppää kyseinen kohta tekstistä yli! Osio alkaa Räyhä-Ralf-leffajulisteen kuvan kohdalta ja loppuu Pepi-koiranpentua esittävään kuvaan!
Antti L J:n ja Sisarusten lisäksi kuvaan pääsivät myös nokkaeläin Perry, Vader-possu sekä Paavo!
Muistatteko, kun jututimmeSamuel Harjannetta dubbausohjauksesta? No eihän se riittänyt mihinkään! Nuoresta iästään huolimatta Harjanne on työskennellyt teatterin ja ääninäyttelemisen parissa suurimman osan elämästään ja nykyisin myös ohjaa molempia. Afureko tapasi Harjanteen vastikään toistamiseen kuullakseen lisää hänen ajatuksiaan äänityön eri puolista.
Välttelen yleensä uudenvuodenlupausten tekemistä, sillä tapaan aina luvata enemmän ja eeppisempää kuin mihin pystyn (ainakin ilman suuria voimanponnistuksia). Houkutus kuitenkin paisui vastustamattomaksi kuultuani, että Nita aikoi ihanuuden vuoden aikana kirjoittaa Afurekoon 80-luvun Turtles-sarjasta ja katsoa sitä varten sarjan kaikki 10 tuotantokautta. Mietittyäni jonkin aikaa sopivaa aihetta päätin lopulta, että nythän minulla olisi lopultakin hyvä syy blogata toisesta 80-luvun hittipiirrossarjasta, Disneyn 100-jaksoisesta Ankronikasta. Pitkä tovi tässä ehti vierähtää, mutta lopulta minulla on tarjottavana blogin lukijoille tuhti tieto- ja ihkutuspaketti Disney-ankkojen seikkailuista neljässä eri osassa.
Nostalgiasyistä johtuen käytän tekstissä pääosin sarjan hahmojen ja jaksojen suomenkielisiä nimiä. Tekstiä ei ole jaettu useampaan osaan niinkään ylimassiivisen tekstimäärän, vaan lähinnä selkeyden vuoksi – vaikka ankaraa namedroppailua onkin luvassa, kyllähän te tiedätte mitä meiltä voi odottaa.
Ankronikan yleispiirteiden ja hahmojen käsittelyn jälkeen tehdään aikaharppaus ja tarkastellaan, miten sarjaa on julkaisumielessä kohdeltu ja miten sarja itse on tahtomattaan kohdellut muita.
Afureko
Myy
Cilla
Nita
Afureko 
Viimeisimmät kommentit: