Vanhanajan joulu: luukku 2
Blogin toisessa joulukalenterissa muistelimme aikanamme rooleja, joissa castaus oli onnistunut täydellisesti. Mitä nappiosumia olemme sittemmin saaneet kuulla? (Luukku sisältää pikkuhiukkasen viitteitä käsiteltävien sarjojen juonenkulusta!)
Cartoon Networkin ihana piirrossarja Steven Universe (jota teidän kaikkien pitäisi katsoa) on täynnä ihania ääniä, jotka tuovat hahmoihinsa runsaasti persoonaa. Silti tätä luukkua miettiessä mieleen juolahti heti yksi, josta irtoaa iloa jokaikisessä repliikissä.
Sarjassa mystisten gem-soturien joukko nimeltä Crystal Gemit suojelee maapalloa hirviöiltä. Kun ulkoavaruudesta saapuu tuntematon gem Peridot, Crystal Gemit saavat synkän muistutuksen siitä, että heidän entinen kotiplaneettansa on edelleen uhka maapallolle. Ensivaikutelma on pelottava, mutta pian Peridotin robottimaisen kuoren alta paljastuu turhautunut byrokraatti, jonka kiukunpuuskat jaksavat naurattaa.
Peridotille äänensä lainannut Shelby Rabara testasi alun perin Garnetin rooliin, muttei häntä voi enää kuvitella mihinkään muuhun osaan. Rabaran äänessä on omaleimainen, nariseva sävy, jonka panee merkille heti ensi kerran sitä kuullessaan. Se antaa Peridotin kuivaan ja etäiseen sarkasmiin täsmälleen oikean vivahteen ja saa hänen raivoamisensa kuulostamaan ratkiriemukkailta. Jokainen naurunkihinä ja vahingoniloinen huudahdus on syvältä kumpuava nautinto.
Eikä siinä vielä kaikki! Sarjan edetessä Peridot joutuu liittoutumaan Crystal Gemien kanssa ja hänen hahmonsa alkaa kehittyä. Huumorin rinnalle tulee dramaattinen ulottuvuus, jonka Rabara tavoittaa aivan yhtä täydellisesti. Katsoja on jo aiemmin nauranut Peridotin edesottamuksille, mutta nyt hän todella tutustuu ja kiintyy tähän siinä missä sarjan muihinkin rakkaisiin hahmoihin. Kun korvat iloitsevat pienimmästäkin äännähdyksestä, jonka Peridot suustaan päästää, tietää törmänneensä nappivalintaan.
Yksi vuoden animetapauksista oli Shouwa genroku rakugo shinjuu, joka kertoo perinteisen rakugo-tarinankerronnan harjoittajista. Ensimmäinen kausi keskittyy mestari Yakumon menneisyyteen, kun hänet vielä tunnettiin nimellä Kikuhiko ja hän vielä etsi itseään rakugon maailmassa.
Kikuhikoa niin vanhana kuin nuorena esittää Ishida Akira, jonka ylivoimaisesti kuuluisin rooli on Neon Genesis Evangelionin Nagisa Kaworu. Ishida saakin usein esittääkseen Kaworun kaltaisia mystisiä, komeita nuorukaisia, jotka käyvät pitemmän päälle yksioikoisiksi. Sen vuoksi oli ihana päästä kuulemaan häntä Shouwa genroku rakugo shinjuussa, jossa hän pääsee kunnolla näyttämään monipuolisuuttaan.
Rakugossa tarinankertoja esittää juttunsa yksin yleisön edessä istuen ja näyttelee myös kaikki tarinansa hahmot. Kikuhikolta tavanomainen koominen rakugo ei luonnistu, mutta ajan kuluessa hän löytää vahvuutensa: dramaattiset, pelottavat ja eroottiset tarinat. Ishida tekee loistavaa työtä esittäessään ensin huonosti vitsikästä rakugoa ja myöhemmin uskottavasti tunteikkaita dialogeja mies- ja naishahmojen välillä.
Moni muu sarjan näyttelijä on itsekin esittänyt rakugoa, etunenässä Ishidan vastanäyttelijä Yamadera Kouichi, joka käyttää roolissaan koko tuhannen äänen skaalaansa. Silti juuri Ishidan roolisuoritus jää mieleen. Hänen kaunis äänensä yhdistettynä Kikuhikon kehittyvään, usein vaikeaselkoiseen hahmoon ja erilaisia persoonia sisältäviin rakugotarinoihin tekevät roolista elämyksen.
Explore posts in the same categories: JoulukalenteriAvainsanat: Cartoon Network, Ishida Akira, Neon Genesis Evangelion, Shelby Rabara, Shouwa genroku rakugo shinjuu, Steven Universe, Yamadera Kouichi
You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.
Afureko 
6 huhtikuun, 2017 klo 9:05 am
[…] on kotoisin Ghanasta. Lisäksi monikansallisuus näkyy ilahduttavasti Stevenin äänimaailmassa. Joulukalenterissa avattiinkin jo sitä, miten kaikin puolin mainio Shelby Rabara on Peridotin roolissa. Muun muassa […]
24 joulukuun, 2017 klo 1:19 pm
Mietin näitä jo viime vuonna, mutten jostain syystä saanut kirjoitettua niistä. Tuskin kuitenkaan haittaa vaikka nämä tulevatkin vuoden takaiseen kalenteriin.
Ääninäyttelijä Bill Farmer tunnetaan luultavasti parhaiten Hessu Hopon ääninäyttelijänä 80-luvun lopun Disney-tuotannosta eteenpäin. Hessun lisäksi toinen nappiin osunut castaus löytyy LucasArtsin vuoden 1993 seikkailupelistä Sam and Max Hit the Road, jossa Farmer tekee aivan erinomaisen roolisuorituksen Sam-koirana. Freelance-poliisi Sam on rento ja rauhallinen persoona, joka viljelee puheessaan kaiken aikaa monimutkaisia lauserakenteita, mielikuvituksellisia vertauskuvia ja muuten vaan erikoisia sanoja. Juuri näitä Samin puhetyylin erikoisuuksia Farmer tulkitsee suorastaan häikäisevän luontevasti, saaden puheen rytmityksen ja painotuksen täysin kohdilleen ilman minkäänlaista takeltelua. Lisäksi Farmerin Samille antama pehmeä, hieman nasaalihtava ääni sopii hahmon olemukseen erinomaisesti toimien myös loistavana kontrastina Nick Jamesonin räikeämmälle Max-jänikselle. Kaiken kaikkiaan Bill Farmerin roolisuoritus Saminä on hahmoon tismalleen sopivan äänen sekä mielettömän puhetyylin tulkitsemisen ansiosta erittäin nautinnollista kuultavaa, josta on vaikea panna paremmaksi.
Sitten on oma kestosuosikkini videopelien ääninäyttelijäcastausten joukossa. Naughty Dogin luoma Jak & Daxter –sarja on täynnä loistavia näyttelijäsuorituksia, joista löytyisi useitakin esimerkkejä tälle kalenteriluukulle, mutta omissa kirjoissani muiden yläpuolelle nousee nimikkoparivaljakon karvaisempi osapuoli Daxter sekä hänen ääninäyttelijänsä Max Casella. Maxin Daxterille antama ääni on jo itsessään erittäin persoonallinen ja ilmaisuvoimainen, minkä lisäksi Casellan antaumuksellinen heittäytyminen rooliin yhdistettynä erinomaisesti kirjoitettuun ja hauskaan dialogiin tekee Daxterin roolista oikeaa komediallisen ääninäyttelyn riemujuhlaa. Oli kyse sitten esimerkiksi flirttailusta, vastaan hangoittelusta tai tuskallisesta rääkymisestä hännän syttyessä tuleen, Casella saa äänen sävyt ja painotukset sekä puheen tahdit tismalleen kohdilleen mielettömän eläytymisen ja heittäytymisen tahdittamana. Daxter on juuri sitä jatkuvasti äänessä olevaa hahmotyyppiä, josta saisi helposti ärsyttävän, mutta erinomaisesti kirjoitettujen ja hauskojen repliikkien sekä ennen kaikkea Casellan mielettömän roolisuorituksen ansiosta Daxter kuuluu tuon hahmotyypin onnistuneimpiin tapauksiin. Max Casellan roolisuorituksen jälkeen en voisi enää kuvitella Daxterin rooliin ketään muuta.