Desucon desu!

Desuconin taipale on saavuttanut viiden vuoden merkkipaalun! Ihka ensimmäisestä Desusta saakka mukana olleina tämä saavutus tuntuu hienolta ja koskettavalta. Viisivuotisen conin avajaisten tunnelma oli tunnetusti ebin, ja mukaan mahtui yllätyksiäkin, kuten viime kesän musavieraan Hata Akin tekemä ihka-aito Desucon-teemabiisi Desucon desu!

Kun backstage-säädöiltä ehdittiin, Nita meni Runo-veljen seuraksi AMV-kisaa seuraamaan. Kisassa oli runsaasti sekä osallistujia että katsojia, mutta se oli aika puuduttavan pitkä varsinkin, kun joukossa ei oikein ollut yhtään todella säväyttävää videota. Jotkin olivat ihan hyviä, jotkin taas tylsänpuoleisia, eivätkä samanoloiset musiikkivalinnat eri kategorioiden videoissa auttaneet erottautumisessa. Ainakin oli mukavaa, että joukossa oli ihan animevideoita eikä vain peleihin perustuvia, eikä samoja sarjojakaan nähty liiaksi asti. Runon kilpailuehdokas eli Guilty Blue näytti kuitenkin hienolta isolla kankaalla!

Mystinen ananisti houkutteli Visual Questin osallistujia riveihinsä Dr. Zeuksen teltalla. Kuvannut Veera Kontiokari.

Kiinnostavien luentojen puuttuessa Myy käytti perjantainsa kokeillakseen ensi kertaa Visual Questia. Jo ensimmäinen tehtävä oli niin jännittävä, että pari kiintoisaa ohjelmaa oli jätettävä välistä, että viikonlopun aikana pääsi suorittamaan jokaisen questin. Myy nautti myös loppushow’sta täysin rinnoin ja toivoo, että Visun pojat ja tytöt järjestävät omannäköistään ohjelmaa vastaisuudessakin.

Tällä kertaa Sisarusten kaikki ohjelmat ja haastattelut olivat samana päivänä, eli perjantaina ja sunnuntaina ehdimme kerrankin käydä katsomassa muita ohjelmia ja nähdä ihmisiä – siis oikeasti conittaa! Rauhallinen perjantai-ilta huipentui Lohien ja majoittajamme yhteisellä desuperinteellä, eli umpisurkean Taikamiekka-elokuvan katsomisella.

Lauantai alkoi seiyuuvieras Okamura Akemin puheohjelmalla. Koska tieto vieraasta tuli tällä kertaa melko lyhyellä varoitusajalla, emme ehtineet miettiä mitään uutta ja ihmeellistä vaan conissa mentiin perushaastattelulla yleisökysymyksineen. Ohjelma soljui kuitenkin mukavasti läpi, Okamura vastaili innolla yleisön kysymyksiin ja koko sali raikui naurusta useita kertoja ohjelman aikana.

Ohjelman jälkeen oli aikaa syödä ja katsastaa myyntisali ennen omaa, 60-luvun animea käsittelevää Anime aikojen alussa -ohjelmaamme. Ensimmäinen versio luennosta venähti ikävästi ylipitkäksi, mutta karsittu versio conissa oli juuri sopivan pituinen, vaikka kaikenlaista kivaa anekdoottia pitikin jättää pois. Yleisö löysi hyvin tiensä ohjelmaan ja toivon mukaan monelle jäi halu tutustua tarkemmin käsiteltyihin sarjoihin ja wanhaan animuun ylipäänsä. (Nita suosittelee edelleen ekaa Gegege no Kitarou -sarjaa, mutta kyllä kasari- ja ysäriversiotkin menevät. Kitarou vuosimallia 2007 ei oikein loista.) Vahvin toi esille hyvän pointin, että Jungle taiteista sensuroitu väkivalta oli epätoivottua siksi, ettei se ollut siistiä ja oikeutettua vaan realistista ja satuttavaa.

Tästä poitsusta se shotacon lähti.

Tästä poitsusta se shotacon lähti.

Okamuran haastattelun vuoksi Nits ehti myöhässä sille ainoalle luennolle, jolle oli pakko päästä, eli Heidi ”Hoothoot” Päivisen tyttökirjaluennolle. Loppuosa kuitenkin vakuutti, Hootti tunsi hyvin aiheen ja tuki kertomaansa esimerkein. Erityisen hienoja olivat parista sarjasta tehdyt onnitasograafit, jotka havainnollistivat erinomaisesti, millaista vuoristorataa tyttökirjoihin perustuvat animet ovat!

Jälkeenpäin olisi ollut kiva puhua tyttöinkirjoista lisääkin, mutta Hootilla oli kiire cossikisaan. Animehuone näytti Taishou yakyuu musumen kolme ekaa jaksoa ja sitähän piti nähdä koska baseball-anime, mutta huoneen aikataulu oli jostain syystä myöhässä ja sarja alkoi puolisen tuntia luvattua myöhemmin. Plus sitä ennen pyörinyt Uchuu no Stellvia oli englanniksi subien kera. Valvoiko kukaan, että kaikki sujuu animehuoneessa kitkatta?

Cilla kävi lauantai-iltana katsomassa vielä Mikko ”lmmz” Lammin metaluennon. Ohjelma oli yhtä aikaa informatiivinen ja hauska, vaikka pohjustus aiheeseen kestikin sen puoli tuntia. Luento oli kuitenkin todella mielenkiintoinen kun animevaiheeseen lopulta päästiin, ja havainnollistavat videopätkät tukivat esitystä hyvin. Muistakaa, että kaikki outo ei ole automaattisesti metaa!

Sunnuntaina menimme heti ensimmäisenä urheilusarjoja esittelevää Verta, hikeä ja kyyneleitä – urheilulajit animessa ja mangassa -luentoa katsomaan. Harmi vain, että ohjelma keskittyi  urheilun sijasta lähinnä hahmojen luettelemiseen ja niiden toilailuihin. Lisäksi aiheeseen perehtyminen sarjaesittelyjen kautta ei oikein toiminut varsinkin, kun valintaperusteet näyttivät olevan lähinnä ”tämäkin käsittelee urheilua” (ja vuonna 1983 alkanut Captain Tsubasa ei tasan ole ensimmäinen urheilua käsittelevä anime, pelkästään 60-luvulla tehtiin ainakin kolme hittiurheilusarjaa). Käteen ohjelmasta jäi kuitenkin pari mielenkiintoiselta tuntunutta nimeä ja hinku tehdä itse luento baseball-animesta.

Ebin Dr. Mario -esitys! Kuvaaja Tapio Matikainen.

Ebin Dr. Mario -esitys! Kuvaaja Tapio Matikainen.

Kävimme katsomassa myös Desuconin ensimmäisen esityskisan koska pari kaveria oli kisassa mukana. Esityksiä tuntui vaivaavan sama keskinkertaisuuden ongelma kuin AMV-kisaa. Kärkikolmikkoesitykset olivat ainoita, jotka onnistuivat todella nappaamaan mukaansa, ja oli melko helppo arvata, mitkä esitykset kärkeen pääsevät. Madoka-esitys oli kuitenkin aika nätti, vaikkei varmaan avautunut sarjaa tuntemattomille, ja yllättäen lähes kaikki esitykset olivat eri sarjoista!

Kesän 2013 Desucon oli jälleen hienosti järjestetty tapahtuma, jonka ohjelmatarjonta oli todella monipuolinen. Ilta- ja aamuohjelmissa toistuu tosin vieläkin eräs ärsyttävä piirre: niiden pitäjät tuppaavat jatkuvasti mainitsemaan erikseen, kuinka väsyneitä he itse tai yleisö ovat. Totta kai on liikuttavaa, jos ihmiset ovat valvoneet myöhään tai heränneet aikaisin ehtiäkseen juuri tähän ohjelmaan, mutta kiittäminen ohjelman alussa ja lopussa pitäisi riittää – pinna alkaa tosissaan kiristyä, kun sen ”nyt äkkiä eteenpäin, ennen kuin yleisö nukahtaa”-ulinan kuulee viidennen kerran samalla luennolla. Olemme pitäneet Desuconissa puheohjelman oma-aloitteisesti ilta-aikaan kaksi vuotta sitten ilman ylimääräisiä kellonaikaulinoita, joten kokemusta on.

Desuvuosi 2013 on vasta puolivälissä, mutta pian koittaa jännät paikat, kun tapahtuman pääjärjestäjä vaihtuu. Jäämme innolla odottamaan, miten johtovaihdos näkyy (vai näkyykö ollenkaan) tulevaisuuden desutapahtumissa!

Kiitos mahtavasta conista kaikille! Jäämme innolla odottamaan seuraavaa conia. Voi kun se olisi jo!

Explore posts in the same categories: Raportti, Tapahtumat

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.

Jätä kommentti