Muumilaakso – mikä meni pieleen?

Moni muistaa lapsuudestaan Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan, mutta muumibrändi on sittemminkin tuottanut uutta katsottavaa. Tänä vuonna nähtiin tuoteperheen viimeisin hedelmä Muumilaakso (Moominvalley).

Muumilaakso on suomalaisbrittiläinen tietokoneanimoitu sarja, joka esitettiin helmi-toukokuussa 2019 Ylellä. Se sai alkunsa sarjan taiteellisen johtajan ja vastaavan tuottajan Marika Makaroffin halusta tehdä uusi, kunnianhimoinen primetime-muumisarja. Makaroff perusti Gutsy Animations -yhtiön sarjaa tuottamaan, ja sen muihin suomalaisvoimiin kuuluu animaatiostudio Anima Vitae. Brittipuolella Muumilaaksoa tekemään saatiin Aardman Animations -studion väkeä, muun muassa sarjan ohjaaja Steve Box.

Muumilaaksosta sukeutui Suomen historian kallein TV-sarja, ja tuotannon tukena olikin joukkorahoituskampanja. Olimme rahoittajien joukossa, ja kaikki vaikutti lupaavalta: Muumilaakson oli määrä olla klassikkomuumien moderni tuleminen, joka 3D-animaatiosta huolimatta tähtäsi Tove Janssonia mukailevaan ulkoasuun ja halusi tuoda tutut hahmot sekä tarinat uusien katsojien ulottuville.

Sitten itse sarja tuli ja voi juma.

Syrämmeeni joulun teen: luukku 14

Joskus murretta tai aksenttia käytetään vihjeenä hahmon juurista, joskus taas tekemään hänestä entistä oudompi. Yksi tällainen esimerkki on maanmainion Itse ilkimys -elokuvan päähenkilö Gru.

Alkuperäisversiossa Gru puhuu venäläisellä korostuksella, mutta hahmo ei ole varsinaisesti venäläinen. Autenttisuuden sijaan aksentin tarkoitus onkin korostaa hahmon eriskummallisuutta ja tehdä selväksi, että hän on kotoisin jostain mahdollisimman kaukaa. Valinta lienee perusteltu sillä, että Venäjä sijaitsee maantieteellisesti kaukana Amerikasta.

Gru on myös ilkeä tiedemies – hahmotyyppi, jolle usein annetaan venäläisaksentti.

Elokuvan suomidubissa vitsi ei kuitenkaan toimisi, koska Suomi sijaitsee aivan Venäjän vieressä. Meille Venäjä merkitsee jotain aivan muuta kuin kaukaista ja tuntematonta maata, josta ei koskaan kuule mitään ja jonka kanssa on harvoin tekemisissä. Grun suomiääneksi on kylläkin pestattu Venäjällä suosittu näyttelijä Ville Haapasalo, mutta hän ei puhu roolissa venäläisittäin.

Suomi-Grun korostus ei tunnu muistuttavan mitään tiettyä vierasperäistä puhetapaa, joten hänelle on luultavasti kehitelty dubbiin aivan omanlaisensa korostus. Kikka täyttää tehtävänsä, sillä puhetapa soraärrineen ja kummallisine painotuksineen saa hahmon tuntumaan entistä oudommalta ja hullunkurisemmalta.

Uusinta uutta: Itse ilkimys 2

Vuonna 2010 Illumination Entertainmentin hittianimaatio Itse ilkimys (alkup. Despicable Me) valloitti sydämet ympäri maailmaa. Seuraavat elokuvat eivät olleet aivan yhtä vakuuttavia, mutta toivo heräsi jälleen, kun yhtiö ilmoitti tekevänsä Ilkimykselle jatko-osan teatterilevityksineen päivineen. Itse ilkimys 2 olikin varmasti yksi kuluneen vuoden odotetuimmista animaatioelokuvista (myös Sisarukset odottivat sitä kovasti), ja ensi-illan lähestyessä keltaiset kätyrit valloittivat Internetin aina Helsingin Sanomien NYT-liitettä myöten. Millainen elokuva valtavan ennakkohypetyksen takaa lopulta oikein paljastui? Spoilereita luvassa!

Joulutähtiin kirjoitettu: luukku 15

Aiemmin arvostellusta Itse ilkimyksestä on sukeutunut koko perheen suosikki, jonka voi aina katsoa. Jopa Sisarusten äiti pitää enemmän laadukkaasta suomiversiosta. Kehuimme jo ensivaikutelmissa Reino Nordinia päähenkilömme Grun kilpailijana Vektorina, mutta roolisuoritus vain paranee katsomiskertojen myötä.

Onnistuneisuus tulee esiin etenkin verrattuna alkuperäisääneen. Vektorin englanninkielinen näyttelijä Jason Segel saattaa olla hauska koomikko, mutta kuulostaa auttamatta liian vanhalta rooliin. Jenkki-Vektorista tulee mieleen vanhempiensa kellariin jämähtänyt keski-ikäinen, mikä ei kuitenkaan vastaa lainkaan hahmon tarkoitusta. Ilkimyksessä luodaan vahva kontrasti vanhan ja uuden, veteraanien ja tulokkaiden välille. Kirkkaanoranssiin verkkapukuun sonnustaunut nörtti Vektori edustaa uutta sukupolvea, jonka skillzien puutetta paikkaa suuri ego. Pelit ja vehkeet ovat uusinta teknologiaa, mutta elämänkokemusta kaivataan.

Nordinin Vektori kuulostaa juuri siltä kuin pitääkin: nuorelta, ylimieliseltä märkäkorvalta, joka ei ole Commodore kuusnelosesta kuullutkaan. Hän ei ainoastaan kuulosta oikeanikäiseltä, vaan uskaltaa myös heittäytyä rooliin ja tekee siitä omansa. Nautiskeleva pahisnauru irtoaa herkullisesti Vektorin pölliessä kutistimen, jonka Gru oli juuri itse ehtinyt pölliä. Aloittelijavoron lapsellisuus tiivistyy nasaaliin, laiskasti lausuttuun itsekehuun, kun Vektori retostelee takuulla ostavansa enemmän herkkuja kuin kukaan muu. Katsojaa naurattaa sitäkin makeammin, kun egokupla puhkeaa ja Vektori menettää malttinsa. Hahmosta rakentuu rakastettava luuseri, joka toimii silti letkeän mutta sydämellisen elokuvan antagonistina. Nordin on roolissaan vain niin kertakaikkisen osuva, ettei elokuvaa viitsisikään katsoa muilla kielillä.

Myös Ville Haapasalon Gruta arvostaa aina vain sitä enemmän, mitä useammin leffan katsoo. Haapasalo on hyvin erilainen kuin alkuperäisääni Steve Carell, mutta tekee omanlaisensa tulkinnan hellyttävän hauskasta konnasedästä.

Uusinta uutta: Itse ilkimys

Elokuvateattereihin 9.7.2010 pyörähtänyt, Universal Studiosin ja Illumination Entertainmentin yhteistyönä syntynyt Despicable Me yllätti kaikki. Universalin esikoistietokoneanimaatio on jo moninkertaisesti ansainnut takaisin 69 miljoonan dollarin budjettinsa. Suomessa leffa tuli ensi-iltaan 15.10. nimellä Itse ilkimys. Käsittelen kirjoituksessa ainoastaan suomeksi dubattua versiota, sillä alkuperäistä ei täällä opiskelupaikkakunnallani enää esitetty, kun olisin piipahtanut teatteriin sitä katsomaan. Höh.