Afurekon Äänijälki-podcastin 39. jaksossa pääaiheena on klassikkojännärin animesovitus Parasyte -the maxim-. Puhumme myös siitä, millainen merkitys on voice matchilla eli hahmon eri äänten samankaltaisuudella. Hiljattaisissa käsittelemme DreamWorksin elokuviin perustuvaa sarjaa TrollsTopia, jonka suomenkielinen käännös on Myyn käsialaa. Pidämme huhtikuun ajan taukoa ja palaamme linjoille uuden jakson kanssa toukokuussa!
Afurekon Äänijälki-podcastin 28. jaksossa pääaiheena on lasten klassikkosarja Soreike! Anpanman, jota lähestymme puimalla valikoimaa sarjaan perustuvia elokuvia. Lisäksi kauhistelemme synteettisen äänen käyttöä äänityössä. Hiljattaisissa puhumme uudesta Pixar-elokuvasta Punainen, jossa teinitytön murrosikää mutkistaa voima muuttua jättiläiskultapandaksi.
Afurekon Äänijälki-podcastin yhdeksännessätoista jaksossa pääaiheena on Monte-Criston kreivin tieteisanimesovitus Gankutsuou. Puimme toistakin piirrosversiota samasta klassikkoteoksesta eli Hanna-Barberan Monte-Criston kreivi -tv-elokuvaa vuodelta 1973. Lisäksi muistelemme lapsuusaikojemme varhaisia kokemuksia ääninäyttelemisestä.
Tässäkin kalenterissa on jo pariin otteeseen mainittu länsimaisten elokuvien taipumus erotella sankarit roistoista aksenttien avulla – sijoittui teos minne tahansa, pahikset haastelevat hämmästyttävän usein englantilaisittain. Eivätkä todellakaan miten tahansa englantilaisittain, vaan mitä tyylitellyimmin ja huolitelluimmin, kuten huippuyliopistojen kasvatit ainakin. Ilmiö tunnetaan erityisesti Hollywood-elokuvista, mutta on myös animaatioiden pitkäaikainen vitsaus.
Montako brittihienostelijaa löydät?
Joskus hahmon tausta tukee englantilaista korostusta, kuten PocahontasinRadcliffen (David Ogden Stiers) tapauksessa ja Jackie Chan seikkailee -sarjassa, jossa rikollispomo Valmont (Julian Sands) todella on kotoisin Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja ylpeilee sillä. Useammin korostus kuitenkin päätyy pahikselle etnisyydestä huolimatta. Disney on suorastaan erikoistunut ilmiöön: muun muassa ViidakkokirjanShere Khan (George Sanders), AladdininJafar (Jonathan Freeman) ja Notre-Damen kellonsoittajanFrollo (Tony Jay) puhuvat kaikki englantilaisittain miljööstään huolimatta, ja LeijonakuninkaanScar (Jeremy Irons) on afrikkalaisen leijonaperheen ainoa britti.
Osaavat sitä kuitenkin muutkin studiot. Baltossa brittiaksentti on tietysti pöyhkeällä siperianhusky Steelellä (Jim Cummings). Egyptin prinssissä heprealaisia esittävät amerikkalaiset, kun taas antagonistisia egyptiläisiä britit (mm. Ralph Fiennes). Viidessä legendassa ensemblesta löytyy useita eri aksentteja, mutta ainoa englantilaisvahvistus on paha Pitch Black (Jude Law). Joskus jopa Englantiin sijoittuvissa elokuvissa amerikkalaisittain puhelevat sankarit niskuroivat hienostelevaa brittiroistoa vastaan, kuten esimerkiksi Taikamiekassa, jossa Ruber-lurjuksen (Gary Oldman) lisäksi hahmokaartissa on sentään pari muutakin englantilaista.
Syy brittien riistämiseen pahisrintamalla lienee se, että huoliteltu puhetapa yhdistetään yleisesti ylästatukseen. Itsevarmuus ja alentuvuus tulevat hahmoon kuin itsestään, kun tämä ilmaisee itseään tyylikkäin sanankääntein. Kuten lähes aina, ilmiselvyyttä vastaan näytteleminen synnyttää voimakkaamman tehosteen. Kaunistellen ja hyvästä sosiaalisesta asemasta kielivällä aksentilla puhuva roisto tuntuu paljon julmemmalta, älykkäämmältä ja uhkaavammalta kuin holtittomasti raivoava öykkäri tai taulapää, joka ei älyä peitellä pahoja aikeitaan. Siksi roistoille päätyykin lähes aina yläluokkainen puheenparsi eikä esimerkiksi työnväenluokan murre. (Disneyn Pinocchiossa nukkepojan kaappaava ajuri puhuu cockney-murteella, eikä hänen pahuudestaan muutenkaan voisi erehtyä.)
Brittipahis on niin yleinen tropee, että englantilaiset vitsailevat siitä itsekin. Muun muassa tässä Jaguar 2014 Super Bowl -mainoksessa, jossa herrat sir Ben Kingsley, Tom Hiddleston ja Mark Strong ottavat ilon irti kliseestä.
Kaikki suomeksi dubattuja animaatioita katsovat ovat takuulla kuulleet erään tietyn äänen. Tuttu nasaalihtava ääni on taipunut vaikka keneksi lukuisissa animaatioelokuvissa ja vielä useammissa tv-sarjoissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Väitämme yhä, ettei kukaan suomalainen ole tehnyt yhtä monta ääniroolia kuin Antti Pääkkönen, joten totta kai meidän oli haastateltava häntä legendaarisesta urastaan!
Pääkkönen kertoo, miten aikanaan oikein päätyi mukaan dubbauksiin, mitkä ovat hänen rakkaimmat hahmonsa, millaista Rovion Angry Birds Toons -sarjan tekeminen on, minkä kohun Disneyn Varjoankka-sarja aikanaan Suomessa nostatti ja paljon paljon muuta!
Kun puhutaan animaatiolauluista, suurin valikoima on epäilemättä Disneyllä. Yhtiön tuotannosta löytyy kuitenkin lukuisia upeita kappaleita, jotka eivät saa yhtä paljon huomiota kuin puljun suosituimmat teokset (emme ylipäätään oikein ymmärrä, miksi ihmiset puhuvat aina vain 90-luvun Disneystä). Tästä syystä kalenterissa on mukana myös menneiden vuosikymmenten Disney-pahislauluja!
Disneyn wanhempi edustus saa kunnian aloittaa Afurekon neljännen joulukalenterin. Ensimmäisenä on syynissä Disneyn 19. piirrosklassikko ViidakkokirjanKaa-käärmeen lumoava kappale Trust In Me.
Vaikka musikaaliset Sisarukset kuluttavat lähes minkälaista musiikkia tahansa, ei hiphop-musiikki ole koskaan erityisemmin iskenyt meihin. Vähän aikaa sitten Nita meni kuitenkin löytämään Internetin syövereistä levyn nimeltä Walt Disnizzle, jossa hiphopin rankka ajatusmaailma kohtaa Disneyn kuuluisat kappaleet herkullisin tuloksin. Yllätyksekseni huomasin koukuttuneeni levyyn jo ensimmäisen kuuntelukerran aikana, ja se soi vieläkin jatkuvasti musasoittimessani omana soittolistanaan. Miksi Disnizzle toimii niin uskomattoman hyvin?
Suomalaisen dubbausohjaaja Pekka Lehtosaarenhaastattelu rikkoi ilmestyessään likimain kaikki blogin ennätykset, mutta yhteistyömme ei todellakaan loppunut siihen! Pekka lahjoitti hiljattain Afurekolle kolme vanhaa Huomenta Suomen dubbauksia käsittelevää ohjelmatallennetta, jotka julkaisemme nyt kaikkien aiheesta kiinnostuneiden nähtäville! Tallenteet voi halutessaan myös ladata itselleen, latauslinkit löytyvät kuvausten alapuolelta.
Ensimmäinen video on Huomenta Suomen ohjelmasta maaliskuulta 1993. Videolla puhutaan Viidakkokirjan uudesta suomiversiosta ja käydään myös Tuotantotalo Wernellä seuraamassa elokuvan nauhoituksia. Ohjaaja Lehtosaaren lisäksi videolla ovat haastateltavina myös äänittäjä Magnus Axberg, Veeti & the Velvets -yhtye sekä kuningas Louien dubannut Eeki Mantere.
Pixarin ensimmäisen pitkän elokuvan Toy Storyn ilmestyessä vuonna 1995 Huomenta Suomi kutsui elokuvan päähenkilöiden suomiäänet Antti Pääkkösen sekä Santeri Kinnusen studioon puhumaan elokuvasta ja dubbausalasta.
Joulukuussa 1995 Huomenta Suomessa käsiteltiin juuri ensi-iltaan saapuvaa Disneyn Pocahontas-elokuvaa. Haastateltavina studiossa ovat elokuvan ohjaaja Lehtosaari sekä nimihenkilölle äänen antanut Arja Koriseva.
Viimeisimmät kommentit: