Afurekon Äänijälki-podcastin 35. jaksossa paneudumme yhteensä viiteen eri animeversioon klassikkomangasta Devilman. Syynissä ovat vuoden 1972 alkuperäinen TV-sarja, vuosina 1987 ja 1990 julkaistut OVA-jaksot, vuoden 1991 hassutteluparodia CB Chara Nagai Gou World, vuoden 2000 vaihtoehtoversio Amon – Devilman mokushiroku sekä vuoden 2018 modernisointi Devilman Crybaby. Lisäksi mietimme, miten ääniharrastukseemme vaikuttaa teosten valitseminen ääninäyttelijöiden perusteella. Hiljattaisissa on Disneyn ylistetty toimintaseikkailusarja Gargoyles.
Puimme seuraavassa jaksossa jälleen kuulijapalautetta kuluneelta vuodelta. Toiveita ja palautetta esimerkiksi podcastin perusteella saaduista teostärpeistä voi lähettää kommenteiksi tähän kirjoitukseen, sähköpostitse tai somekanaviemme kautta!
Afurekon Äänijälki-podcastin 28. jaksossa pääaiheena on lasten klassikkosarja Soreike! Anpanman, jota lähestymme puimalla valikoimaa sarjaan perustuvia elokuvia. Lisäksi kauhistelemme synteettisen äänen käyttöä äänityössä. Hiljattaisissa puhumme uudesta Pixar-elokuvasta Punainen, jossa teinitytön murrosikää mutkistaa voima muuttua jättiläiskultapandaksi.
Afurekon Äänijälki-podcastin kuudes jakso juhlii Pride-kuukautta puimalla vuosituhannen vaihteen BL-hittianimesarjaa Gravitation. Samassa hengessä juttelemme indieanimaatioista Hazbin Hotel ja Helluva Boss. Lisäksi pohdimme koronapandemian vaikutuksia äänityöhön ja juhlimme Aoni Production -ääninäyttelijätoimiston viisikymppisiä.
Uusi vuosikymmen polkaistaan Afurekossa käyntiin uudella tavalla!
Aloitamme tänä vuonna podcast-sarjan, jota on tarkoitus tulla uusi jakso joka kuukausi. Äänijälki-podcastissa käsittelemme ääninäyttelemiseen liittyviä aiheita ja paneudumme muun muassa alan kuulumisiin sekä siihen, mihin teoksiin itse kullakin on tullut tutustuttua viime aikoina. Tästä ensimmäisestä jaksosta aiomme vielä petrata teknisten speksien kanssa ja toivomme, että saamme podcastin kuultavaksi myös muille alustoille. Jakson leikkauksesta kiitämme Myytä!
Tammikuun 2020 jaksossa pääaiheena on nostalginen animeklassikko Hopeanuoli. Spoilereita on luvassa koko sarjan pituudelta, mutta kukapa ikäisemme suomalainen ei tuntisi tarinaa villikoirien taistelusta hirviökarhua vastaan? Lisäksi ruodimme muun muassa tulevan vuoden animaatioensi-iltoja ja Ylen Radioteatterin nykysuuntaa.
Otamme mielellämme vastaan palautetta blogikommenteissa, sähköpostitse ja Twitterissä!
Hopeanuolen luojan Takahashi Yoshihiron tapaamisesta vuoden 2012 Animeconissa jäi muistoksi yhteiskuva ja nimikirjoitus.(lisää…)
Desucon Frostbite tulee taas! Omalta osaltani olen valmistautunut tapahtumaan katsomalla paljon japanilaisten lempilajia baseballia käsittelevää animea, jota käsittelen sunnuntain ohjelmassani. Tässä hieman esimakua!
Vuosina 1978-1979 ilmestynyt Nine oli romanttisen urheilumangan mestarin Adachi Mitsurun ensimmäinen oma työ. Siitä tehtiin kolme tunnin mittaista tv-elokuvaa vuosina 1983-1984. Adachin mestariteos, animena vuosina 1985-87 lähetetty Touch, on ehdottomia suosikkianimeitani (se ansaitsisi ykköspaikan, jollei Hyakumonogataria olisi). Tutustuin siis erittäin mielelläni Nine-elokuviin, vaikkakin kämäisinä videokaseteilta ripattuina versioina.
Eräs ääninäyttelijä tulee varmaan esiintymään kalenterissamme joka vuosi, oli aihe mikä tahansa. Näin on ollut ainakin tähän saakka – tiedostamattakin saamme aina Nakao Ryuusein jotenkin ängettyä mukaan joulukalenteriin.
Länsimaisissa lastenohjelmissa on pitkä ja edelleen paksusti voiva lauluperinne; TV-sarjat PikkuponeistaPhineas & Ferbiin ovat täynnä hahmojen esittämiä lauluja. Animesarjoissa musiikkinumeroita nähdään huomattavasti harvemmin, mutta eräs poikkeus on suursuosittu lastenanime Soreike! Anpanman. Anpanmaniin on tehty kasapäin lauluja, joita hahmot esittävät TV-sarjan jaksoissa ja sarjasta tehdyissä elokuvissa. Veisuja riittää päähenkilöiden ja vierailevien tähtien lisäksi mielin määrin myös antagonistille. Bakteerivoro Baikinman onkin sarjan toiseksi suosituin hahmo heti sankarillisen Anpanmanin jälkeen.
Yksi Anpanmanin pahislauluista on Baikinmanin ja tämän viehkon apurin, Dokin-chanin, duetto Warui mahou no uta, Pahan taian laulu. Kappaleen esittävät luonnollisesti hahmojen ääninäyttelijät, Nakao Ryuusei Baikinmanina ja Tsuru Hiromi Dokin-chanina. Vaikka Baikinman on pahis, on hän hauska ja vekkuli veikko, ja veikeitä ovat useimmat hänen lauluistaankin. Warui mahou no uta on soundiltaan huomattavasti synkempi kuin muut Baikinmanin rallatukset. Sanat ovat ehtaa pahiskamaa: lyriikoissa kerrotaan pimeästä taikuudesta, mörköjen kutsusta, kummitusten itkusta, sinisistä virvaliekeistä ja paholaisen siipien läiskeistä. Kaksikon sarjakuvamaiset ja söpöt äänet ovat täydellisessä ristiriidassa biisin äänimaailman ja sanoituksen kanssa, mikä tekee laulusta omalla tavallaan hauskan. Synkästä pahissoundista voi kuitenkin myös nauttia, eikä sävellystyö peity äänten hupsuuden alle. Karrikoiduista äänistä huolimatta Baikinman ja Dokin-chan kuulostavat todella juonivan ilkeitä pimeyden juonia.
Loistavatkaan seiyuut eivät animessa aina ole laadun tae. On helppoa elää kiistäen niin kauan kun lempinäyttelijät auttavat löytämään Kousetsu Hyakumonogatarin, Mouryou no hakon, Kimagure Orange Roadin, Sakura taisenin, Igano Kabamarun, Ginga eiyuu densetsun tai Ghost Sweeper Mikamin, mutta aina silloin tällöin rujo totuus muistuttaa olemassaolostaan – siitä, että kauniissa maailmassamme on myös paljon paskaa.
Mutta eihän Hori Hideyuki ja Tsuru Hiromi lahtaamassa demoneita nyt voi olla hutilaukaus!
Japanin suosituimpiin lastenohjelmiin kuuluva, vuodesta 1988 lähtien TV:ssä nähty Soreike! Anpanman ei animen ihmemaassa esittelyä kaipaa. Sarja perustuu kuulun lastenkirjailijan Yanase Takashin luomaan Anpanman-hahmoon. Anpanman on supersankari, joka on kirjaimellisesti elävä leipä – hänen päänsä on valtaisa anpan-leivonnainen – ja joka kiertelee tarjoamassa nälkäisille purtavaksi paloja päästään. Pian kuvioita sotkemaan ilmaantui arkkivihollinen, avaruusbakteeri Baikinman, jonka tavoitteena on Anpanmanin voittaminen ja maailmanherruus.
Kun Soreike! Anpanman -sarja alkoi, Baikinmanin ääninäyttelijäksi valikoitui Sisarusten rakastama Nakao Ryuusei. Samoihin aikoihin Nakao esitti myös (hiiri)päärooleja Topo Gigiossa ja Nikonikopunissa, joten hänen äänensä pahiksena haluttiin selkeästi erottuvan hyvisrooleista. Puolileikillään Nakao vetäisi äänen, josta on sittemmin tullut ikoninen. Harmi vain, ettei moista kärinää ole mitenkään helppo tehdä, ja Nakao sanookin hikoilevansa nauhoituksissa kuin vesiputous. Mutta eihän tämä anime nyt niin kauan jatku – ai, tässä sitä 22 vuotta myöhemmin ollaan, eikä loppua näy…
Baikinmanin monista hokemista kuuluisin lienee hänen erikoislaatuinen naurunsa, jonka alkuperä on 1970-luvun loppupuolella esitetyssä musikaalissa. TV-sarjassa Nakao toi naurun takaisin ja teki siitä Baikinmanin tavaramerkin.
Miltäs kyseinen nauru sitten kuulostaa?
Näyte on koostettu Anpanman-elokuvista ja niitä ennen esitetyistä lyhytpiirretyistä – etteköhän bongaa erot vuonna 1990 esitetyn ja modernien animaatioiden välillä. Kuten kaikkia toistuvia hokemia, myös Baikinmanin naurua varioidaan tavalla jos toisella. Kun avaruusbakteeri muuntautuu jättihämähäkiksi, hahihuheho-nauru vääntyy suurten torahampaiden takia babibubeboksi. Toisessa pätkässä Baikinman muistelee syntymänsä aikaa: avaruusmunasta poksahtaa pieni baikininpallero, jonka suusta pääsee heti ensimmäiseksi ”Papipupepo!” Ainakin kerran mukaan liittyy Baikinmanin apuri Dokin-chan (ihana Tsuru Hiromi), jonka nauru on yleensä pahanilkistä kikatusta. Videon lopussa kuullaan vielä muunkinlaisia naurahduksia, joita Baikinman on toisinaan höräyttänyt.
Pikku bonuksena mukana on myös Anpanmanin paahtoleipäpäisen kaverin Shokupanmanin naurahdus, kun tämä saa pelastettua päähenkilömme hämis-Baikinmanin liiskaukselta. Jestas, Shimamoto Sumi!
Vuosina 1990-95 ilmestynyt Mamono Hunter Youko on siitä erikoinen tapaus, että se oli jenkkiläisen ADV-yhtiön ensimmäinen animejulkaisu nimellä Devil Hunter Yohko. Yhtiö kuulemma halusi jotain aivan uudenlaista. Koulutyttö henshinaa maagiseksi soturiksi ja pieksää demoniörvelöitä, olihan se siihen aikaan melko jytäkkää kamaa jenkkimarkkinoille.
75-minuuttinen Karuizawa Syndrome -OVA perustuu Tagami Yoshihisan vuosina 1980-1985 Big Comic Spiritsissä ilmestyneeseen samannimiseen mangaan. OVA julkaistiin mangan loputtua vuonna 1985 ja sen ohjasi muun muassa Versailles no baran, Hokuto no kenin, Miyukin, Video Girl Ain ja useiden Oshii Mamorun elokuvien parissa työskennellyt Nishikubo Mizuho (joka on muuten ääninäyttelijä Mizutani Yuukon aviomies), ja animaatio-ohjaajana toimi silloin vielä uransa alkumetrejä tallannut animaattori Iguchi Chuuichi.
Afureko
Myy
Cilla
Nita
Afureko 
Viimeisimmät kommentit: