Afurekon Äänijälki-podcastin kuudennessatoista jaksossa pääaiheena on vuoden 1998 fantasia-anime Majutsushi Orphen. Puhumme myös siitä, kuinka ääninäyttelijäksi tullaan. Hiljattaisissa on vasta päättynyt Ankronikan uusintaversio DuckTales.

Joulu on jo uhkaavan lähellä, mutta tänään Sisarukset juhlistavat Myyn 21-vuotissyntymäpäivää! Juhlan kunniaksi Afurekon joulukalenterissa komeilee ikisuosikkiseiyuumme Chiba Shigeru sekä yksi hänen parhaimmista rooleistaan ikinä: One Piecen pellenenäinen merirosvopäällikkö Buggy-klovni.
Afurekoa lukeneet saattavat jo tässä vaiheessa tietää, että animepahiksista Ootomo Ryuuzaburou saa aina esitettäväkseen ne kaikista kamalimmat, Kosugi Juurouta toiseksi kamalimmat, Shimada Bin ällöttävimmät ja Chiba Shigeru ne kaikista hulluimmat tyypit. Buggy on täydellinen esimerkki Chiban tyypillisestä roolihahmosta – hän on todella outo, herkästi hermostuva, jatkuvasti äänessä ja luonteeltaan täysin pöpi. Hän kestää luonnolliseen pellenenäänsä kohdistuvaa kritiikkiä niin huonosti, että ottaa joskus nokkiinsa (no pun intended) silloinkin, kun klyyvariin ei viitata millään tavalla. Kaikessa hulluudessaan ratkiriemukas Buggy kuului suosikkihahmoihimme jo ennen kuin tiesimme, kuka häntä sarjan animeversiossa esittää (Cilla ei ole vieläkään törmännyt mihinkään söpömpään kuin pikku-Buggy) ja kiintymys on luonnollisesti vain lisääntynyt Chiban myötä.
Ailahtelevaisuudessaan arvaamattoman Buggyn mieliala vaihtelee jatkuvasti nollasta sataan, mikä on juuri Chiban erikoisalaa. One Piece on tyyliltään hyvin räikeä ja voimakas sarja, ja Chiban ympäri seiniä menevä artikulointi sopiikin tarinan animeversioon kuin nenä Buggyn päähän (still no pun intended). Merirosvopäällikön hurjimpina hetkinä Chiba mörisee niin matalalta kuin pystyy, mutta hahmon vetäessä herneen nenään (no pun jne.) ääni muuttuu sekunneissa tutuksi ylikorkeaksi kirkumiseksi, jonka vuoksi Chibaa niin kovasti rakastamme. Mestarillisilla näyttelytaidoillaan Chiba loihtii Buggyn animeversiosta hulvattoman hauskan, mutta myös niin inhimillisen pahiksen kuin sarja vain antaa myöten. Lieneekö Oda kenties ajatellut Chibaa Buggya suunnitellessaan, mies kun on pellenenäisenä merirosvona niin täydellisesti elementissään, että tulee suorastaan nostalginen olo One Piecen Buggy-jaksoja katsoessa.
Kurumada Masamin mangaan perustuva Saint Seiya tunnetaan animena, jossa on paitsi pöljyydessään rakastettava tunnelma, myös hulppean upea näyttelijäkaarti suoraan fanitytön pinkeistä päiväunista. Pääosissa vuosina 1986-89 pyörineessä TV-animessa olivat aikakauden kuumimmat beibet Gundam-feimin Furuya Tooru, Suzuoki Hirotaka ja Han Keiko etunenässään. Parasta Saint Seiyassa kuitenkin on, että siinä on aivan älytön määrä hahmoja, mikä tarkoittaa loputonta jonoa huippunäyttelijöitä melodraamaa ja teatraalisuutta tihkuvissa rooleissa. Listaan tässä nimenomaan noista lukemattomista sivuosista omasta mielestäni kirkkaimmat kymmenen.
(Sböilereitä, ei sillä että Saint Seiyassa mikään koskaan ketään yllättäisi. Also, olisin laittanut videoita, mutta maailma ei tykkää musta) (lisää…)
Jos jokin anime on täynnä huikeita nauruja, se on One Piece, Oda Eiichiroun shouneneepos. Lähes jokaisella suursuositun sarjan henkilöistä on oma naurutyylinsä, joista on toki mahdoton valita objektiivisesti kaikkein mahtavimpia. Kalenteriin on kuitenkin päätynyt viisi upeaa naurua, joita ei tietenkään ole valittu sen perusteella, mitä nyt sattui olemaan saatavilla, mitä te sellaista kuvittelette.
Ensimmäisenä videolla hekottaa merirosvokuninkaaksi halajava Luffy. Luffyn äänekäs ilakointi on aina yhtä välitöntä, johtuu se sitten vahingonilosta, voitonriemusta tai muuten vain ilahtumisesta. Luffyn seiyuu on Tanaka Mayumi, lyömätön koomikko ja yleisesti ihana ihminen, jonka roolisuoritus on loistavan huoleton ja tarmokas.
Toisena ääneen pääsee East Bluen pikkupahis Don Krieg. Kun merien suurimman laivaston omistaja näkee kaksi kolmesta Luffyn toverista, törähtää hänen suustaan niin muhkea röhönauru, että mies pääsi oikopäätä kalenteriin. Don Kriegiä näyttelee harvinaisen karski Tachiki Fumihiko, joka on liittynyt alati kasvavaan Aina tyhmiä pahiksia esittävät ihanat sedät -kerhoon.
Kolmas pärstä kuuluu merenmies Arlongille, joka pitää pientä kylää tyrannimaisessa otteessaan ja kiristää navigaattori Namilta törkeitä rahasummia. Häijy heppu siis, mikä oli kyllä selvää jo seiyuusta – Arlongin ääni on edellä mainitun klubin vakiojäsen Kosugi Juurouta. Arlongin shahahaha-nauru – tai pikemminkin shähähähä – tuo Kosugin taidot todella esiin. Että niin seksikäsääninen mies voikin kuulostaa noin epämiellyttävältä!
Neljäs hekottaja on Drum-valtakunnan ainoa lääkäri, tohtori Kureha. Noitamainen mutta ikihehkeä vanhus on Sisarusten suosiossa paitsi rankan asenteensa myös seiyuunsa, legendaarisen Nozawa Masakon, ansiosta. Kurehan patenttinauru on ilkikurinen hihitys, joka ilmentää erinomaisesti hänen luonnettaan. Yhdellä kihinällä Nozawa näyttää katsojalle pelottavan tohtorin vekkulin puolen.
Viimeisenä esiintyy kenties Sisarusten suosikki One Piece -naurajista, Drumin oikukas hallitsija Wapol. Wapol ei juuri erottuisi sarjan lukuisista välivastuksista, jollei hänen äänensä olisi ikuisesti ällötyksiä esittävä Shimada Bin. (Muistanette vielä sen kerhon?) Shimada saa minkä tahansa sontaläjän kuulostamaan mahtavalta, minkä ansiosta Wapolin toilailuja on erityisen hauska seurata. Wapolin rouheat bähähä-naurut laukeavat rautaleukaisen ukon suusta kuin tykin piipusta, upeimmin silloin, kun äijä uhkaa muuntautua pirunmarjavoimallaan eläväksi aseeksi ja nauraa röhöttää jo ennen voittoaan päin vastustajiensa naamaa. Röhäys on niin tahallisen ivallinen, ettei sen mielenosoituksellisuutta kukaan vähempi ylitä.
One Piece porskuttaa yhä eteenpäin, ja tiedossa on vielä monia hauskoja hekotuksia. Mikä on sinun suosikkinaurusi sarjasta?
Viimeisimmät kommentit: