Posted tagged ‘Salapoliisi Conan’

Syrämmeeni joulun teen: luukku 22

joulukuu 22, 2014

Monesta animesta löytyy sivuhahmo, joka on sekä letkeä että temperamenttinen, vilkkaan huoleton ja ehkä vähän hölmö – ja usein juuri tämä hahmo puhuu vahvalla Kansain murteella. Honshun saaren lounaisosassa sijaitsevan läänin asukkaat tunnetaan rentoudestaan ja välittömyydestään pääkapunkilaisiin verrattuna. Kansai koostuu seitsemästä prefektuurista, joiden välillä on omat murre-eronsa, mutta usein puhutaan yleisesti kansain murteesta eli kansai-benistä. Yleisimmin animen kansailaiset ovat kotoisin Oosakasta ja Kiotosta.

Kansaissa asuu hienoja ihmisiä.

Kansaissa asuu hienoja ihmisiä.

Omaleimaisen sanaston lisäksi Kansai-benin tunnusmerkkejä ovat pitkät yhteensulaneet vokaalit ja joidenkin konsonanttien korvautuminen pehmeämmillä äänteillä, kuten s:n vaihtuminen h:ksi sanassa san (han) ja da-tavun muuttuminen ya’ksi. Laulavassa murteessa äänenkorkeus tapaa vaihdella paljon. Tavallisimmin kuultavaan Tokion murteeseen verrattuna söpö Kansai-ben todella kuulostaa huolettomalta ja tuttavalliselta, ja useimmat sitä käyttävät hahmot tukevat mielikuvaa.

Muun muassa Yakitate!! Japanin Kawachia (Sakaguchi Shuuhei), Neon Genesis Evangelionin Toujia (Seki Tomokazu) ja Fushigi Yuugin Tasukia (Kanna Nobutoshi) yhdistää paitsi murre myös lyhyt pinna ja jääräpäisyys. Salapoliisi Conanin oosakalaisetsivä Heiji (Horikawa Ryou) ja paras ystävänsä Kazuha (Miyamura Yuuko) ovat teräväpäisiä mutta päähenkilöä letkeämpiä ja hauskanpitoa rakastavia. Tosin romantiikan puolella Heiji on yhtä tolvana kuin monet murreserkkunsa. Kansai-benillä leikitellään paljon, ja se lienee yleisin animessa esiintyvä ei-tokiolainen puhetapa. Se ei myöskään ole vain sivuhenkilöiden yksinoikeus: Azumanga Daioo’n ja Gakuen Alicen päähenkilöt erottuvat murteillaan, ja Lovely Complexissa kaikki puhuvat samaa murretta, koska sarja sijoittuu Oosakaan.

Jotkut ääninäyttelijät esittävät usein kansai-benillä puhuvia hahmoja. Muun muassa syntyperäiset oosakalaiset Hisakawa Aya (Sailor Moonin Ami, CardCaptor Sakuran Kero), Onosaka Masaya (Angelic Layerin Icchan, Bleachin Hirako) ja Horikawa Ryou (Salapoliisi Conanin Heiji, GS Mikamin Yokoshima, Kizunan Kai) ovat näytelleet monia rooleja kotiseutunsa murteella.

Lööpissä: Apinoiden ystävä

maaliskuu 4, 2014

Jos jonkun seiyuun nimen suomalaiset animeharrastajat tunsivat 2000-luvun alussa, se oli Yamaguchi Kappei. Helmikuun Desucon Frostbite -tapahtuma täyttyikin nostalgiasta, kun Yamaguchi saapui tapahtuman toiseksi kunniavieraaksi! Pirteä ja alati hyväntuulinen ääninäyttelijä ehti conkiireidensä ohessa juttelemaan rooleistaan.

Kuvan otti Eetu Lampsijärvi.

(lisää…)

Renttujen jouluyö: luukku 14

joulukuu 14, 2013

90-luvulla lähes kaikista hiukankaan pitemmistä tai suositummista animesarjoista julkaistiin CD-levyjä, joilla ääninäyttelijät lauloivat hahmojensa teemabiisejä (character song / kyarason). Se oli kuin kirjoittamaton sääntö. Trendi tuntuu osittain hiipuneen 2000-luvun edetessä, tai ainakin oheismusiikki on rajautunut enemmän tiettyjen lajityyppien sarjoihin. Seiyuuiden toimiessa yhä enemmän myös idoleina tai muusikoina ovat kyarasonit siirtyneet melko lailla moe- ja shoujosarjoihin, joskin jotkin pitkät shounenanimetkin ovat vaalineet perinnettä. Mutta ysärillä oli toisin! Ei tarvinnut olla edes kovin suosittu sarja, kuten vaikka Yaiba, eikä kovin suosittu hahmo, kuten vaikka Onimaru Takeshi, saadakseen oman pahuudenjulistusviisunsa levylle.


(lisää…)

Lööpissä: Ykkösluokan seiyuu, kolmannen luokan kitaristi

tammikuu 26, 2012

Desucon Frostbitesta on jo hieman aikaa, mutta Sisarukset ovat yhä conin kunniavieraan, superseiyuu Furukawa Toshion pauloissa. Pääsimme jututtamaan Furukawaa pitkästä ja ansiokkaasta urastaan myös blogia varten, ja saimme häneltä paljon mielenkiintoisia kertomuksia seiyuun työstä, bändiajoista ja ihmisistä animehahmojen takana!

(lisää…)

Joulutähtiin kirjoitettu: luukku 14

joulukuu 14, 2011

Joskus vuonna palmu kun vielä seurasimme suomeksi ilmestyvää Salapoliisi Conania, yksi suosikkihahmojamme oli mustaanpukeutuvien roistojen naisagentti Vermouth. Ilahduimme aina, kun salaperäinen nainen esiintyi mangassa, sillä hän oli tyylikäs, elegantti mutta vaarallinen kaunotar. Pidimmekin itseämme hölmöinä, kun saimme tietää Vermouthin animeäänen internetistä tarkistamalla sen sijaan, että olisimme arvanneet sen heti paikalla hahmon ensi kertaa nähtyämme. Tyylikäs, elegantti ja vaarallinen Koyama Mami on nimittäin niin luonnollinen valinta Vermouthiksi kuin olla voi. Asiasta ei olisi pitänyt olla mitään epäilystä.

Koyama kutsutaan paikalle aina, kun halutaan todellinen kovaksikeitetty roistotar. Hänen Vermouthinsa on ovela, kaunis ja ah, niin bad-ass. Parasta on, että hän on bad-ass naisellisella tavalla. Hänen ei tarvitse puhua ja käyttäytyä kuin mies ollakseen vahva ja varteenotettava. Hän on nimenomaan kovis nainen, joka pistää miehet ruotuun viettelevällä ja älykkäällä auktoriteetillaan. Koyaman Vermouth on aina muita ylempänä, sillä hän on vetovoimainen ja kiero ja tietää sen. Yleensä hän välttää fyysistä konfliktia ja pelaa oveluudellaan, mutta vastoinkäymisten sattuessakaan hän ei päästä ketään niskan päälle. Kypsän seksikäs ja vastustamaton Koyama on täydellinen näyttelijä kiehtovalle Vermouthille, sillä hän jos kuka on aina kuuntelijan niskan päällä.

Lontoossa kärvistellessään Myy viihdytti itseään viikonloppuiltaisin katsomalla Conan-leffoja ja TV-spessuja Youtubesta, koska ne olivat viihdyttävän vauhdikkaita ja yliampuvia mysteeripläjäyksiä. Hän valikoi katsomisensa lähinnä sen perusteella, että niissä esiintyi joko Hattori Heiji tai Vermouth – Heiji siksi, että uppiniskaisten lapsuudenystävien cocktease-romanssi, ja Vermouth siksi, että Koyama Mami.