Posted tagged ‘Nakao Ryuusei’

Renttujen jouluyö: luukku 16

joulukuu 16, 2013

Nakao Ryuusei on upea. Emme kadu mitään.

(lisää…)

Renttujen jouluyö: luukku 2

joulukuu 2, 2013

Eräs ääninäyttelijä tulee varmaan esiintymään kalenterissamme joka vuosi, oli aihe mikä tahansa. Näin on ollut ainakin tähän saakka – tiedostamattakin saamme aina Nakao Ryuusein jotenkin ängettyä mukaan joulukalenteriin.

Länsimaisissa lastenohjelmissa on pitkä ja edelleen paksusti voiva lauluperinne; TV-sarjat Pikkuponeista Phineas & Ferbiin ovat täynnä hahmojen esittämiä lauluja. Animesarjoissa musiikkinumeroita nähdään huomattavasti harvemmin, mutta eräs poikkeus on suursuosittu lastenanime Soreike! Anpanman. Anpanmaniin on tehty kasapäin lauluja, joita hahmot esittävät TV-sarjan jaksoissa ja sarjasta tehdyissä elokuvissa. Veisuja riittää päähenkilöiden ja vierailevien tähtien lisäksi mielin määrin myös antagonistille. Bakteerivoro Baikinman onkin sarjan toiseksi suosituin hahmo heti sankarillisen Anpanmanin jälkeen.

Yksi Anpanmanin pahislauluista on Baikinmanin ja tämän viehkon apurin, Dokin-chanin, duetto Warui mahou no uta, Pahan taian laulu. Kappaleen esittävät luonnollisesti hahmojen ääninäyttelijät, Nakao Ryuusei Baikinmanina ja Tsuru Hiromi Dokin-chanina. Vaikka Baikinman on pahis, on hän hauska ja vekkuli veikko, ja veikeitä ovat useimmat hänen lauluistaankin. Warui mahou no uta on soundiltaan huomattavasti synkempi kuin muut Baikinmanin rallatukset. Sanat ovat ehtaa pahiskamaa: lyriikoissa kerrotaan pimeästä taikuudesta, mörköjen kutsusta, kummitusten itkusta, sinisistä virvaliekeistä ja paholaisen siipien läiskeistä. Kaksikon sarjakuvamaiset ja söpöt äänet ovat täydellisessä ristiriidassa biisin äänimaailman ja sanoituksen kanssa, mikä tekee laulusta omalla tavallaan hauskan. Synkästä pahissoundista voi kuitenkin myös nauttia, eikä sävellystyö peity äänten hupsuuden alle. Karrikoiduista äänistä huolimatta Baikinman ja Dokin-chan kuulostavat todella juonivan ilkeitä pimeyden juonia.

Älisevä joulukalenteri, älähdys 19

joulukuu 19, 2012

Armoitetun eläinkunnan elävöittäjän, Nakao Ryuusein, suoritukset eivät tällä kertaa esiinny joulukalenterissa. Vaikka Weiss Kreuz Dramatic Image Album III: Schwarz Eins ja IV: Schwarz Zwei ovatkin pullollaan Nakaon huikeaa elämöintiä, annamme tänään tunnustusta hänen kollegalleen Matsumoto Yasunorille.

Weiss Kreuz -tuoteperheen antagonisteista kertovissa äänitarinoissa yliluonnollisilla voimilla pumpattu Schwarz-ryhmä saa peräänsä niin ikään joukon ESP-osaajia (pahisten pahiksia… eli hyviksiä?). Jengien ottaessa yhteen pahispoppoon naisvahvistus Silvia (Tomizawa Michie) runnoo miekan läpi Schwarzin yli-inhimillisen tappokoneen Farfarellon (Nakao) oletetusta sydämestä. Ylläri onkin suuri, kun mies kohta nousee jaloilleen ja palauttaa aseen ystävällisesti Silvialle – tai oikeastaan Silviaan.

Seuraava uhri on telekineetikko Sergei, jota esittää Matsumoto. Sergei luo ympärilleen sähkömagneettisen suojan, mutta sadomasokistinen Farfarello on harrastellut sen verran sähköshokkeja, että ryntää päistikkaa läpi voimakentästä. Seuraa hemaiseva kohtaus, jossa Farfarello repii Sergeiltä pään irti.

Matsumoton työskentely haastavassa ja taatusti käytännön kokeilujen ulkopuolella olevassa kohtauksessa on kouriintuntuvan hyytävää. Sergein turhat hapenottoyritykset nostattavat niskavillat pystyyn, ja hänen koristessaan viimeisiä uhkauksiaan Matsumoton ääni muuttuu ilmattomassa kurlauksessa täysin tunnistamattomaksi. Yökkäysreaktio on lähellä, kun sanat päättyvät hallitsemattomaan ölinään. Järki kuuluu pakenevan Sergein päästä, kun hän parahtaa vielä viimeisillä voimillaan ennen kohtalokasta rusahdusta.

Näyttelijä tuntuu jännittävän itsensä äärimmilleen kohtausta varten ja korisee yököttävästi itseään säästelemättä. Matsumoton suoritus on ehdottomasti vaikuttavin ääninäytelty kuolema, jonka olemme kohdanneet; se kuulostaa rumalta, brutaalilta, säälimättömältä ja tuskalliselta. Jos kohtauksessa olisi animaatio, olisi sen oltava näyttelijäsuoritusta vastatakseen niin kammottavan groteski, että kovavatsaisemmatkin järkyttyisivät ulos nahoistaan. Tällaiset tapaukset muistuttavat ääninäyttelyn vaikeudesta ja laajuudesta taitolajina, ja erityisesti siitä, kuinka mykistäviä parhaat suoritukset voivat olla.

Joulutähtiin kirjoitettu: luukku 9

joulukuu 9, 2011

Nakao Ryuusei on yksi suurimmista suosikeistamme, mitä seiyuuihin tulee, ja häntä tuli ylistettyä jo edellisvuoden joulukalenterissa. Itse asiassa edelliseen videoon sisältyi juuri se sama hahmo, joka esitellään tällä kertaa. Vaan minkä sille voi, että tämä osa oli luotu Nakaolle.

Kun ihkusta jenkkianimaatiosarjasta Tehotytöistä tuli animeversio, olimme innokkaita tsekkaamaan sen, varsinkin kun sen promon kertojana oli ystävämme Nakao. Kun ensimmäinen jakso sitten lähetettiin, eikä siinä kuulunut kertojaa, tulimme yksinkertaiseen johtopäätökseen: mies oli selvästi castattu Karen rooliin (engl. Him, suom. Se, Sisarusten selventävä lempinimi Maija). 21 jaksoa myöhemmin hahmo lopulta esiintyi ensi kertaa – ja kukas siellä livertelikään?

Roolia ei yksinkertaisesti voi kuvitella kenellekään muulle seiyuulle. Karessa, jota voi luonnehtia lähinnä ristiinpukeutuvaksi Saatanaksi, kaikki vaikutti juuri siltä, minkä Nakao osaa parhaiten. Lopputulos ei petä lainkaan: Nakao pistää parasta Freezaansa peliin sarjan onnistuneimpana pahiksena (no, Ikeda Chigusa yltää lähelle). Itsevarmalla päällä ollessaan Kare kikattelee korkealta ja puhuu pehmoisen naisellisesti, ja hän ennemmin luo mustalla pölyllään päivän pahiksia kuin ottaa itse yhteen tehotyttöjen kanssa. Kun hän alkaa tuntea olonsa nurkkaan ajetuksi, hempeily vaihtuu raivoisaan ärjyntään ja selkäpiitä karmiviin psykopaattinauruihin, eikä armoa enää tunneta. Nakao sekoittaa pakkaa tavaramerkkirääkynällään ja pääsee ääripäästä toiseen ilman teknisiä apuvälineitä. Harmittaa ainoastaan se, ettei Karen ääneen ole lisätty samanlaista jatkuvaa kaikuefektiä kuin alkuperäissarjassa. Kenties näin näyttelijä itse pääsee paremmin ääneen, mutta kaiku teki hahmosta todella erottuvan ja hyytävän.

Tehotytöissä Him oli pahis muiden joukossa, mutta Demashita! Powerpuff Girls Z:ssa klovnidemoni on kaiken pahan alku ja juuri. Juuri hänen pimeistä voimistaan ovat lähtöisin mustat valot, jotka muuttivat monia Tokyo Cityn asukkaita hirviöiksi, joita vastaan sankarikolmikko taistelee. Nakao on täysin oikean kaliiperin näyttelijä hahmon päivitettyyn rooliin pääkelminä, joka piestään vasta sarjan viimeisessä jaksossa – miehen käyttäminen mihinkään vähäisempään olisi suoranaista tuhlausta. Powerpuff Girls Z itse osoittautui vesitetyksi taikatyttötekeleeksi, mutta tämä rooli jos mikä oli kyllä tähtiin kirjoitettu.

Ääntenvaihtelijat iskivät jälleen

huhtikuu 1, 2011

Jokin aika sitten Sisarusten fanittamalle Saint Seiya -franchiselle kävi hullusti, kun 19 vuotta rakastettuja hahmoja esittänyt näyttelijäkaarti potkittiin surutta pellolle ja palkattiin nyypät tilalle. Nyt samantyyppinen kohtalo on kohdannut toista suurta shounensarjaa – vaikka Sisarukset eivät suuria Bleach-faneja olekaan, tempaus varmasti raivostuttaa sarjan uskollisia katsojia.

Saint Seiyan äänenvaihdoksen syy ei ole tiedossa, mutta huhut kertovat, että Bleachin tapaus johtuu trolliksi luonnehditun mangakan Kubo Titen edesottamuksista. Kubo kuulemma erehtyi pelaamaan Desuconissakin vierailleen Fukumoto Nobuyukin kanssa mahjongia, ja panokset kovenivat kovenemistaan, kunnes Kubo hävisi kaikki sarjansa näyttelijät Fukumotolle. Huhuille saataneen varmistus, jos Akagin kakkoskauden roolilistaan alkaa ilmaantua Bleachista tuttuja nimiä.

(lisää…)

Teh Joulukalenterihihihi: luukku 24

joulukuu 24, 2010

(lisää…)

Teh Joulukalenterihihihi: luukku 18

joulukuu 18, 2010

Japanin suosituimpiin lastenohjelmiin kuuluva, vuodesta 1988 lähtien TV:ssä nähty Soreike! Anpanman ei animen ihmemaassa esittelyä kaipaa. Sarja perustuu kuulun lastenkirjailijan Yanase Takashin luomaan Anpanman-hahmoon. Anpanman on supersankari, joka on kirjaimellisesti elävä leipä – hänen päänsä on valtaisa anpan-leivonnainen – ja joka kiertelee tarjoamassa nälkäisille purtavaksi paloja päästään. Pian kuvioita sotkemaan ilmaantui arkkivihollinen, avaruusbakteeri Baikinman, jonka tavoitteena on Anpanmanin voittaminen ja maailmanherruus.

Kun Soreike! Anpanman -sarja alkoi, Baikinmanin ääninäyttelijäksi valikoitui Sisarusten rakastama Nakao Ryuusei. Samoihin aikoihin Nakao esitti myös (hiiri)päärooleja Topo Gigiossa ja Nikonikopunissa, joten hänen äänensä pahiksena haluttiin selkeästi erottuvan hyvisrooleista. Puolileikillään Nakao vetäisi äänen, josta on sittemmin tullut ikoninen. Harmi vain, ettei moista kärinää ole mitenkään helppo tehdä, ja Nakao sanookin hikoilevansa nauhoituksissa kuin vesiputous. Mutta eihän tämä anime nyt niin kauan jatku – ai, tässä sitä 22 vuotta myöhemmin ollaan, eikä loppua näy…

Baikinmanin monista hokemista kuuluisin lienee hänen erikoislaatuinen naurunsa, jonka alkuperä on 1970-luvun loppupuolella esitetyssä musikaalissa. TV-sarjassa Nakao toi naurun takaisin ja teki siitä Baikinmanin tavaramerkin.

Miltäs kyseinen nauru sitten kuulostaa?

Näyte on koostettu Anpanman-elokuvista ja niitä ennen esitetyistä lyhytpiirretyistä – etteköhän bongaa erot vuonna 1990 esitetyn ja modernien animaatioiden välillä. Kuten kaikkia toistuvia hokemia, myös Baikinmanin naurua varioidaan tavalla jos toisella. Kun avaruusbakteeri muuntautuu jättihämähäkiksi, hahihuheho-nauru vääntyy suurten torahampaiden takia babibubeboksi. Toisessa pätkässä Baikinman muistelee syntymänsä aikaa: avaruusmunasta poksahtaa pieni baikininpallero, jonka suusta pääsee heti ensimmäiseksi ”Papipupepo!” Ainakin kerran mukaan liittyy Baikinmanin apuri Dokin-chan (ihana Tsuru Hiromi), jonka nauru on yleensä pahanilkistä kikatusta. Videon lopussa kuullaan vielä muunkinlaisia naurahduksia, joita Baikinman on toisinaan höräyttänyt.

Pikku bonuksena mukana on myös Anpanmanin paahtoleipäpäisen kaverin Shokupanmanin naurahdus, kun tämä saa pelastettua päähenkilömme hämis-Baikinmanin liiskaukselta. Jestas, Shimamoto Sumi!