Äänijälki – Jakso 30: Heitä kilppari voltti (TMNT-elokuvatrilogia)

Afurekon Äänijälki-podcastin 30. jaksossa pääaiheena on Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat -elokuvatrilogia, jossa kilpikonnat toteutettiin nukke- ja animatronic-tekniikan avulla. Lisäksi puimme karrikoitujen ja luonnollisten äänten eroja äänityössä. Hiljattaisissa käsittelemme Mochizuki Tomomin Suomen-vierailun kunniaksi hänen ohjaamaansa Ghibli-elokuvaa Aaltojen kuohu.

Älisevä joulukalenteri, älähdys 17

Sarjassamme ”päättömät animekomediat, joista bakagainijit eivät tajua hölkäsen pöläystä” esitellään tänään Sexy Commando Gaiden: Sugoi yo!! Masaru-san. Siinä uuteen kouluun saapunut lukiolaispoika Fuumin tutustuu erittäin omalaatuiseen luokkatoveriinsa Hananakajima Masaruun, joka harjoittaa salamyhkäistä taistelulajia nimeltä sexy commando. Lajin perusperiaatteena on hämmentää vastustajat niin perinpohjaisesti, että nämä on helppo päihittää – tavallisesti efekti saavutetaan vetämällä housut kinttuihin. Kuvauksesta voinee päätellä, että luvassa on älytöntä kohkausta, jossa ääninäyttelijät pääsevät venymään äärirajoilleen.

Päivän luukussa Fuumin tutustuu Kondou Machahikoon, joka yrittää epätoivoisesti saada kokoon tarpeeksi jäseniä karatekerhoonsa, joka uhkaa jäädä vasaran alle. Pelastaakseen kerhon Machahiko on valmis vaikka vilunkipeliin ja kysyy Fuuminilta, miten tämän koko nimi Fujiyama Okometsubu oikein kirjoitetaan. Onneksi Fuumin hoksaa viime tingassa kirjoittavansa nimeään ilmoittautumislomakkeeseen ja reagoi asianmukaisen ylilyövästi.

Sugoi yo!! Masaru-sanissa heilahdellaan jatkuvasti tunnetilasta toiseen, ja tämä ällistynyt mylväisy, jota taustalla kuuluvat ääniefektit korostavat entisestään, on todellinen malliesimerkki sarjan meiningistä. Fuuminin ääninäyttelijä Kanemaru Junichi vetää ympärillä vellovaan hulluuteen reagoivan roolinsa hersyvän hauskasti. Mitä karatekerhoon tulee, se pelastuu – tai siis siitä tulee sexy commando -kerho Masarun liityttyä siihen. Suosittelemme sarjaa lämpimästi, mikäli rahkeet riittävät!

Pretear ja seitsemän bishiä

Shin Shirayukihime densetsu Pretear (”Uusi Lumikki-taru Pretear”) on Satou Junichin ja Naruse Kaorin mangaan perustuva taikatyttöanime vuodelta 2001. Kolmeentoista jaksoon mahtuu aimo annos nättejä tyttöjä, nättejä poikia, nättejä mekkoja sekä rakkautta ja anarkiaa.

Teksti spoilaa jonkun verran mutta ei yksityiskohtia.

Teh Joulukalenterihihihi: luukku 8

Afurekon nauravan joulukalenterin kahdeksatta paikkaa hallitsee Pokemon-sarjan Advance-kausien pikkupahis Harley, joka lienee vielä nykyäänkin sarjan järkyttävimpiä ilmestyksiä. Yltiömäisen feminiinisesti käyttäytyvä mies jättää neitimäisyydessään kaikki sarjan naishenkilöt vaivatta varjoonsa – edes Kojiroun rinnat eivät vedä hänelle vertoja. Noctus-pokemoniltaan pukeutumistyylinsä lainannut pokemon-koordinaattori nimittää itseään atashiksi, chanittelee jokaista pokemoniaan, kuolaa Rakettiryhmän Kojiroun perään, ilmestyy taisteluun cossaten 10-vuotiasta tyttöä (ja Saorin puheista päätellen on harrastanut vastaavaa aikaisemminkin) ja heittelee lentosuukkoja ympäriinsä. Menee siis yli jopa tämän sarjan standardeilla. Oikeasti, oletteko koskaan aikaisemmin nähneet miespuolisen kouluttajan omistavan Pukurinia?

Kaikin puolin järkyttävästä olemuksestaan huolimatta hän ei ole mikään maisemissa hilluva umpisurkea ilmapää, joka ei osaa mitään. Kaikki Harleyn pokemon-chanit ovat huippuluokkaa, ja taisteluareenalla hän on varteenotettava vastustaja. Punoessaan katalia juonia eliminoidakseen Harukan mahdollisuudet Ribbon Cupin voittamiseen (olkoonkin, että hän kantaa tytölle kaunaa Maailman Naurettavimmista Syistä) hän ei kaihda mitään keinoja, ja on valmis vaikka hankkimaan apuvoimia saavuttaakseen tavoitteensa. Harleyn pimeän puolen nähtyään tietää heti, että mitä voittamiseen tulee, tämä neiti on tosissaan.

Harleyn nauru on juuri niin neitimäistä kuin hänen muu persoonansa antaa olettaa. Hulluksi hän nauraa yllättävän harvoin, mutta tässä tapauksessa laatu korvaa määrän. Harleyn nauraessa ääni purkautuu hänen suustaan hirvittävänä falsettiulinana, joka jäljittelee kaikkien animenaisten ”O ho ho!”-naurumallia viimeiseen asti – kämmenselkä leuan alla myös, tietysti. Harley ei päässytkään Afurekon joulukalenteriin ainoastaan naurunsa, vaan koko räikeän persoonallisuutensa ansiosta, mistä tyttömäinen falsettikikatus on vain jäävuoren huippu. Kuinka moni tunnistaa hänet oheisen videon alusta  äänen perusteella?

Ääninäyttelijä Kanemaru Junichi on kuin kotonaan Harleyn roolissa, ja kuulostaa vielä homommalta kuin kaikissa BL-rooleissaan. Ne, joiden menneisyys Kanemarun kanssa rajoittuu vain Masarun kaltaisiin sähläyssarjoihin, voivat hyvinkin epäillä korvakuuloaan kun Harley ilmestyy sarjassa. Hahmon ensimmäisten jaksojen aikana Kanemaru puhuu niin pehmeästi, ettei äänessä ole vivahdettakaan Fuuminin kirkumisesta. Harleyn äänestä kuitenkin kuuluu vieno naismaisuus jo alusta lähtien: Kanemaru heittelee ääntään hyvin taitavasti ja tekee välillä pieniä sanaa venyttäviä tuhahduksia lauseiden loppuun, millä hän saa rauhallisenkin puheen kuulostamaan elävältä ja vivaihteikkaalta. Ja kun Harley tosissaan suuttuu, on Kanemarun äänensävy matala ja siitä välittyy aito uhka, ei mikään turha uhoaminen.

Harley vaihtaa mielialaansa välillä vain muutaman sekunnin välein, mikä takuulla tekee hahmon esittämisestä haastavaa. Kanemaru pysyy kuitenkin loistavasti mukana ja pystyy vaivatta ja nopeasti vaihtamaan äänensävynsä aina hennon untuvaisesta melodramaattiseen raivoon. Kuulovammavaara iskee viimeistään silloin, kun Kanemaru vetää jo luonnostaan valmiiksi kimakan äänensä vielä pari astetta korkeammalle Harleyn neideimpinä hetkinä, etenkin hänen nauraessaan. Kaikki mielialat kuuluvat selvästi hahmon puheesta, jonka yliampuvuus sopii hienosti sarjan tyyliin. Kanemaru osaa muuten loistavasti englantia, joten Harleyn satunnaiset englanninkieliset hokemat osuvat nappiin ainakin lausumisen, jos ei kieliopin puolesta. Kanemaru ansaitseekin huippupisteet loistavan monipuolisesta ja mieleenpainuvasta roolisuorituksesta!