Posted tagged ‘Ishii Kouji’

Joulutähtiin kirjoitettu: luukku 10

joulukuu 10, 2011

Hashida Yukarin vuonna 2002 ilmestynyt yksiosainen BL-manga Waru on teos, johon jokaisen BL-fanin tulisi tutustua. Juoneltaan omaperäinen, kekseliäs ja hiton hauska manga on kuulunut Sisarusten rakkaimpiin BL-nimikkeisiin jo vuosia, ja sen ääniversiosta kuullaan takuulla lisää Afurekossa vielä myöhemmin.

Ehdoton suosikkihahmomme mangassa on päähenkilö Joun isä Ooizumi Junichirou, jonka yleisilmettä voisi luonnehtia lyhyesti sanalla ”myrtsi”. Äärimmäisen juron naamataulun takana piilee kuitenkin seikkailunhaluinen yksityisetsivän ammatista haaveileva lääkäri, joka kaipaa äksöniä liiankin seesteiseen elämäänsä ja haluaisi luuseripojalleen hyvän elämän, vaikkeivät he olekaan hääppöisissä väleissä keskenään. Jou ja poikaystävänsä Yuushi joutuvat tarinan aikana jos jonkinmoisiin hankaluuksiin, mutta yrmeänaamainen tohtori saapuu yleensä pelastamaan päivän tavalla tai toisella.

Warun audiolevyn tekijöillä on selvästi välähtänyt juuri oikealla tavalla, kun hahmojen näyttelijöitä on valittu. Kivikasvoisen tohtorin ääneksi Warun levyversioon on pestattu veteraaniseiyuu Ishii Kouji, jonka repertuaarista löytyy tasan yksi BL-rooli, mutta joka on yksi Japanin parhaimpia möreä-äänisten yrmyjen tulkitsijoita. Ishii sopiikin rooliin niin täydellisesti, ettemme ole koskaan edes kuvitelleet hahmolle ketään muuta ääneksi.

Näytevideossa juro lääkäri väittää vätyspojalleen, että tämän aivoista on löytynyt pahanlaatuinen aivokasvain. Mies yrittää saada poikansa parantamaan elämäntapansa ennen kuolemaansa, mutta Jou (jonka äänenä on muuten BL-keisari Morikawa Toshiyuki) ei kuitenkaan suhtaudu isänsä reaktioon suopeasti, vaan häipyy raivoissaan. Valitamme videon skannien heikkoa laatua.

Erityisen upeaa Warun audioversiossa on se, että Ishii vie yrmeän hahmonsa vielä pitemmälle kuin mangassa. Ishiin upeassa äänessä on luonnostaan hyvin tyylikäs ja elegantti sävy, minkä ansiosta hän luo tohtori Ooizumista vaikutelman arvokkaana ja hillittynä herrasmiehenä. Ishii käyttää roolissa möreintä mahdollista ääntään, mutta hän ei tyydy ainoastaan latelemaan lääkärin vuorosanoja monotonisesti, vaikka mangassa hahmon puhetavasta saa helposti juuri sellaisen mielikuvan. Yhden ainoan äänensävyn sijaan näyttelijäkonkari lausuu repliikkinsä elävästi, tunteella ja helvetin hauskalla tavalla. Vaikka mangan lyömätön visuaalinen huumori puuttuu levystä, komppaa Ishii puutetta mukavasti ajoittain liioittelevalla sanojen venytyksellä ja tuo näin tehokkaasti esiin juron tohtorin leikkisän puolen. Ishiin ammattitaidon ansiosta hahmo toimii aivan yhtä hyvin pelkällä äänellä kuin sarjakuvahahmona. Ishiin kaltaisia erikoisvieraita kuulisi mielellään enemmänkin BL-puolella, toivottavasti levyjen tekijät ajattelevat laatikon ulkopuolelta toistekin näyttelijöitä valitessaan!

Teh Joulukalenterihihihi: luukku 12

joulukuu 12, 2010

Sailor Moonin keksittyä taikatytöt uudelleen genreä lypsettiin Japanissa ahkerasti 90-luvulla. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan… olleet kovin hyviä. Nurse Angel Ririka SOS on keskivertotuotos vuodelta 1995, lämminhenkinen mutta kovin yksitoikkoinen taikatyttöseikkailu, jossa 10-vuotias sairaanhoitajaksi haluava Ririka muuttuu mystiseltä vaihto-oppilaalta saamallaan hoitsuhatulla pahuuden parantavaksi Nurse Angeliksi. Animen pääosissa olivat aloittelijat Asou Kaori Ririkana, Kikuchi Hidehiro Kanou-senpaina ja Ishida Akira naapurinpoika Seiyana, joista kaksi ensin mainittua eivät aluksi häikäisseet näyttelijäntaidoillaan, mutta oppivat paremmiksi loppua kohden.

Ririkasta on kuitenkin jäänyt mieleen pari poikkeuksellista piirrettä. Räikein niistä on se, että kaikki miespuoliset pahikset ovat kauheita neitejä. Häiritsevä asetelma viedään jopa niin pitkälle, että Ishida ”Uke” Akira on 10-vuotiaan roolissaan monta kertaa miehekkäämpi kuin välibossina kuultu Ishii ”Äijistä äijin äijä, jota äijempää et tule koskaan kohtaamaan ja joka Ootomo Ryuuzaburoun kanssa yhteen ottaessaan aiheuttaisi maailmankaikkeuden tuhoon johtavan äijyyden keskittymän” Kouji. Tietenkin sarjan ainoalla otokoyakulla, Shoujo kakumei Utenan Himemiya Anthyna parhaiten tunnetulla Fuchizaki Yurikolla on enemmän munaa kuin kaikilla sarjassa esiintyvillä miehillä yhteensä, mutta kellepä Ishidasta tai Yuuki Hirosta muka olisi vastusta.

Neideistä pahin on Ishiin alennustilasta huolimatta sarjan sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan epämääräinen pääpahis Buros. Hän on myös kamalin rooli, mitä kaikkea shotapojista rumiin korstoihin esittäneeltä Horikawa Ryoulta koskaan olemme kuulleet. Itse asiassa Horikawa Buroksena taitaa olla yleensä kamalinta, mitä koskaan olemme kuulleet. Horikawahan ei oikestaan tee mitään väärin – lähinnä tuotantotiimi teki väärin kiinnittäessään hänet rooliin – vaan hihkuu akkamaisesti kuin kuka tahansa pahisnainen. Horikawa Ryou ei kuitenkaan ole nainen, vaikka melko vahvaa näyttöä onkin. Jostain syystä, vaikka suorituksessa ei oikeasti ole mitään vikaa, hahmon hirviömäinen naismaisuus on täysin sietämätöntä. Kokonaisuutena ylärekisteristä lirkutteleva, pikkupoikia kähmivä, lentosuukkoja ja pervoja miekkametaforia viljelevä Horikawa on niin sanoinkuvaamattoman järkyttävä… asia, että Ririka on yhä ainoa anime, jota katsoessamme olemme toivoneet yhden suosikkiseiyuuistamme vain pitävän ystävällisesti turpansa kiinni.

Kunnon perinteisen roistottaren tapaan Buros myös nauraa. Horikawa vetää sukupuolirajoitteistaan huolimatta täysin oikeaoppisen villainess-kikatuksen täten täydellisesti emaskuloiden itsensä sekä kaikki menneet ja tulevat roolinsa vain muutamassa sekunnissa. Aika hyvin.

(Miksi tässä kalenterissa on niin paljon ristiinpukeutujia?)