Posted tagged ‘Hori Hideyuki’

Joulun uudet kuviot: luukku 3

joulukuu 16, 2018

Saint Seiya on taas ajankohtainen puheenaihe sen pian alkavan amerikkalais-japanilaista yhteistyötä olevan Netflix-sovituksen myötä – etenkin joidenkin, krhm, kiinnostavien ratkaisujen vuoksi, mitä tulee modernin adaptaation kaipaamiin myönnytyksiin.

Vaikka Netflix-version uudistukset lienevät omaa tasoaan, on Seiya-tuoteperheeseen tehty aika jänniä muutoksia ennenkin. Kun vuosina 1986-89 esitetylle TV-sarjalle tehtiin jatkoa 13-jaksoisen Hades: Sanctuary -OVAn muodossa vuonna 2002,  tekijätiimissä oli mukana monta alkuperäisen nostalgisen klassikon parissa työskennellyttä, mm. kaikkien kuuden päähenkilön ääninäyttelijät. Pari vuotta myöhemmin julkaistua Hades: Inferno -OVA:a varten päähenkilöt kuitenkin roolitettiin uusiksi – ilmeisen yllättäen, sillä alkuvuodesta 2005 ilmestyneessä pelisovituksessa oli vielä vanha cast, kun taas saman vuoden lopussa tähtimerkkisolttujen rooleissa debytoivat uudet näyttelijät.

Virallista, yksiselitteistä syytä näyttelijöiden vaihtamiselle ei ole koskaan kuultu, ja asiasta liikkuu aika ikäväsävyisiäkin huhuja. Uudelleenroolitus ei olisi ollut niinkään tavatonta, jos se olisi tehty jo vuoden 2002 OVA:an, jonka sivurooleissa olikin osittain uusia näyttelijöitä. Päähenkilöt castattiin kuitenkin uusiksi kahden juonellisesti välittömästi toisiaan seuraavien osien välissä: vuoden 2005 Inferno jatkaa tismalleen siitä hetkestä, johon sitä edeltänyt Sanctuary jäi. Muun tuotannon – kuten visuaalisen ilmeen, musiikin ja tärkeiden sivuhahmojen näyttelijöiden – pysyessä lähes muuttumattomana katsojaa kohtaa melko tyrmistyttävä hetki, kun aivan kesken tarinan päähenkilökaartin äänet muuttuvat – eivätkä vain äänet, vaan oikeastaan koko henkilöt.

seiyat

(lisää…)

Joulutähtiin kirjoitettu: luukku 7

joulukuu 7, 2011

Ihmettelemme aika ajoin, kuinka ja miksi suomalaiset ovat jääneet Hopeanuoli-animen toistaitoisen suomidubin vangeiksi, vaikka tarjolla on jo vuosien ajan ollut myös alkuperäinen japaninkielinen versio. Herää kysymys, arvostaako kukaan teosta sen itsensä vuoksi, vai onko sillä kansalle tunnearvoa vain tahattoman komedian lähteenä. Niin paljon kuin kunnioitammekin Golden Voicen poppoon vilpittömiä yrityksiä, emme ole dubattuun versioon kajonneet sen jälkeen, kun saimme omaksemme alkuperäisen.

Lapsuudesta tutun sarjan näkeminen japaniksi ensi kertaa oli ihmeellinen kokemus, ja monta valaisevaa hetkeä muistamme yhä elävästi – etenkin sen, kun Hori Hideyuki lausui ensimmäiset vuorosanansa.

Saksanpaimenkoira John on ylimielinen mutta vetovoimainen hahmo, jonka kykyjä pieni Hopeanuoli kunnioittaa mutta luonnetta paheksuu. Egoistisen Johnin kuononpiirteissä käytännössä lukee Hori Hideyukin nimi – kun hänet kuulee, hahmon ja äänen liitto on heti ensihetkestä lähtien täydellinen. Horin superkarismaattisesta äänestä kuuluu Johnin aivoja suurempi ego ja ylpeys, mutta hänen pöyhkeää karismaansa on vaikea vastustaa. Hänen cooliudestaan hurmaantuu, vaikka Johnin asenne Hopeanuolen arvoja kohtaan haisee; mikä tavallisesti puistattaisi, on vain ihkua ja ihanaa kun Hori Hideyuki -ääninen komistus tekee sen.

Suurista luuloistaan huolimatta John on todellisuudessa vielä nuori ja märkäkorvainen, ja hän joutuu oppimaan nöyryyttä kohdatessaan vahvempia ja idealistisempia vastustajia. Johnin kasvaessa henkilönä Horin näyttelystä poistuu alituinen pöyhkeys, joka korvautuu kypsällä arvostelukyvyllä ja järkevyydellä. Hän alkaa puhutella tovereitaan tasa-arvoisina ja hänen sanoissaan kaikuu uskollisuus ryhmää kohtaan. Röyhkeä John on enää vain vihollisille, ja Hopeanuolelle hänestä sukeutuu luotettava ja huolehtiva isovelihahmo, joka vilpittömästi kunnioittaa nuorempaa johtajaansa. Hori ei kuitenkaan karsi Johnilta omanarvontuntoa, ylitsevuotava egoismi vain vaihtuu päteväksi itsevarmuudeksi.

John on sarjassa pääosin taustavoima, joka ei lopulta omakätisesti tee kovin paljoa. Silti hänet muistaa aina sinä tosi siistinä tyyppinä, kiitos ikicharmikkaan audioadonis Hori Hideyukin.

O.V.A: Demon City Shinjuku

maaliskuu 7, 2011

Loistavatkaan seiyuut eivät animessa aina ole laadun tae. On helppoa elää kiistäen niin kauan kun lempinäyttelijät auttavat löytämään Kousetsu Hyakumonogatarin, Mouryou no hakon, Kimagure Orange Roadin, Sakura taisenin, Igano Kabamarun, Ginga eiyuu densetsun tai Ghost Sweeper Mikamin, mutta aina silloin tällöin rujo totuus muistuttaa olemassaolostaan – siitä, että kauniissa maailmassamme on myös paljon paskaa.

Mutta eihän Hori Hideyuki ja Tsuru Hiromi lahtaamassa demoneita nyt voi olla hutilaukaus!

…paitsi että voi.

(lisää…)