Kirjoittajan arkisto

Olipa kerran pikku Nyyti nyytiäinen

helmikuu 6, 2012

Nörtit toki tietävät, että ihkuimmat sarjakuvat ja piirretyt tulevat Japanista, mutta onhan sitä osattu joskus pohjoismaissakin. Muumiperheen monet inkarnaatiot ovat kaikille tuttuja, mutta muumien universumiin sijoittuu paljon muitakin hahmoja ja tarinoita. Eräs on tarina yksinäisestä Nyytistä, joka seikkailee Tove Janssonin kuvakirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Vem ska trösta knyttet?, 1960) sekä kirjaan pohjautuvassa ruotsalaisessa piirrosfilmissä.

Filmissä pelokas pikku Nyyti lähtee yksinäisestä talostaan maailmalle etsimään onneaan. Ujouttaan hän ei kuitenkaan tule tehneeksi tuttavuutta kenenkään kohtaamansa kanssa. Nyyti löytää kuitenkin rannalta pullopostiviestin, jossa pieni tuittunen pyytää pelastajaa auttamaan hänet pois pelottavan Mörön huostasta. Nyyti päättää rohkaistua ja lähtee etsimään Tuittua.

(lisää…)

10 mehukkainta sivuroolisuoritusta Saint Seiyassa 2/2

lokakuu 19, 2011

Viikko sitten esittelin ensimmäiset viisi suosikkiani Saint Seiyan sivuosanäyttelijöistä. Nyt siis vuorossa huikea kärkiviisikko ja jännitys tiivistyy – kuka mahtaakaan keikkua listan kärjessä, kukkulan kuninkaana?

(lisää…)

10 mehukkainta sivuroolisuoritusta Saint Seiyassa 1/2

lokakuu 11, 2011

Kurumada Masamin mangaan perustuva Saint Seiya tunnetaan animena, jossa on paitsi pöljyydessään rakastettava tunnelma, myös hulppean upea näyttelijäkaarti suoraan fanitytön pinkeistä päiväunista. Pääosissa vuosina 1986-89 pyörineessä TV-animessa olivat aikakauden kuumimmat beibet Gundam-feimin Furuya Tooru, Suzuoki Hirotaka ja Han Keiko etunenässään. Parasta Saint Seiyassa kuitenkin on, että siinä on aivan älytön määrä hahmoja, mikä tarkoittaa loputonta jonoa huippunäyttelijöitä melodraamaa ja teatraalisuutta tihkuvissa rooleissa. Listaan tässä nimenomaan noista lukemattomista sivuosista omasta mielestäni kirkkaimmat kymmenen.

(Sböilereitä, ei sillä että Saint Seiyassa mikään koskaan ketään yllättäisi. Also, olisin laittanut videoita, mutta maailma ei tykkää musta) (lisää…)

O.V.A: Teki wa kaizoku ~neko-tachi no kyouen~

syyskuu 23, 2011

Osuin taas kultasuoneen, kun halusin katsoa jotain, missä olisi Mitsuya Yuuji. Löysin Teki wa kaizoku ~neko-tachi no kyouenin, Kanbayashi Chouhein kirjoihin perustuva 6-osaisen OVAn vuodelta 1989. Kyseessä on ihanan reikäpäinen ja räjähtävä scifi-komedia, joka ottaa itsensä juuri sopivan vakavasti pysyäkseen koossa loppuun saakka ottamatta itseään lainkaan vakavasti. Tarinan keskiössä ovat mies, kissa ja ylemmyyskompleksinen avaruusalus.

(lisää…)

Ovi kesään

elokuu 21, 2011

Kun vähitellen illat pimenevät, vedet viilenevät, omenasadot kypsyvät ja kadut täyttyvät askelista, palatkaamme vielä hetkeksi kesän alkuun…

Natsu e no tobira on Takemiya Keikon samannimiseen lyhyttarinaan perustuva tunnin mittainen anime-elokuva, joka valmistui vuonna 1981. Kuten mikä tahansa itseään kunnioittava 70-luvun shoujomanga, se sijoittuu ranskalaiseen poikakouluun. Elokuva käsittelee varsin vakavia aiheita, jotka vaativat huolitellun toteutuksen ja ensiluokkaiset tulkitsijat. Tämä elokuva tuleekin väistämättä mieleeni aina, kun käyn tai kuuntelen keskustelua erityisen hyvän ääninäyttelyn ulottuvuuksista.

(lisää…)

Syväluotaus: Autuus, nimesi on Tanaka Hideyuki

elokuu 1, 2011

Tänäkin päivänä komeaa uraa ajava Tanaka Hideyuki oli yksi ensimmäisistä seiyuuista, joita animeharrastuksen aloittaessani kuulin ja tunsin nimeltä. Se johtunee X the MoviestaHopeanuolesta ja Ai no kusabista. Vaikka nimi takasi aina laatujälkeä, aloin toden teolla rakastaa miestä varmaan vasta Saint Seiyan myötä. Sen jälkeen Tanaka on aina ollut ääliövarma aaawwww-ärsyke. Nykyään sitäkin enemmän, kun keväällä satuin kaivelemaan kovalevyni syövereitä ja löysin kaksi Angelique-kyarasonia, jotka aikoinani Tanakan takia latasin, kuuntelin, totesin kivoiksi ja unohdin. Nyt etenkin kappaleista toinen, Sekai de tatta hitotsu no basho e ~home green home~, aiheutti varsin erilaisen reaktion: OMFG WHAT IS THIS I DON’T EVEN

(lisää…)

O.V.A: Demon City Shinjuku

maaliskuu 7, 2011

Loistavatkaan seiyuut eivät animessa aina ole laadun tae. On helppoa elää kiistäen niin kauan kun lempinäyttelijät auttavat löytämään Kousetsu Hyakumonogatarin, Mouryou no hakon, Kimagure Orange Roadin, Sakura taisenin, Igano Kabamarun, Ginga eiyuu densetsun tai Ghost Sweeper Mikamin, mutta aina silloin tällöin rujo totuus muistuttaa olemassaolostaan – siitä, että kauniissa maailmassamme on myös paljon paskaa.

Mutta eihän Hori Hideyuki ja Tsuru Hiromi lahtaamassa demoneita nyt voi olla hutilaukaus!

…paitsi että voi.

(lisää…)