Aina täynnä säpinää on Ankkalinna

Afureko täyttää tänään yhdeksän vuotta! Luodaan sen kunniaksi syvempi katsaus jo joulukalenterissa esille päässeeseen sarjaan sekä sen suomidubbaukseen. Loppuvuodesta 2017 alkanut DuckTales eli uusi Ankronikka on edennyt jo toiselle kaudelleen, mutta mitä tästä pitäisi ajatella? (Jonkin verran spoilereita tiedossa!)

ankronikka

Klassisen Ankronikan suosiosta huolimatta sen uusintaversiossa ei todellakaan ole kyse sieluttomasta rahastuksesta. Sarjan kehittäjät Francisco ”Frank” Angones ja Matt Youngberg olivat jo iät ja ajat halunneet tehdä lapsuutensa suosikkisarjan uudelleen. Lähes koko tuotantotiimi koostuu Ankronikka-faneista, ja kuuleman mukaan Carl Barksin ja Don Rosan klassikkosarjakuvat olivat pakollista luettavaa. Myös kaikki sarjaan castatut näyttelijät olivat tiimin ensimmäisiä valintoja ja tulivat riemusta kiljuen mukaan. Tämäkin video, jossa uuden Ankronikan näyttelijäkaarti esittää sarjan ikimuistoisen tunnarin, oli Hupun ääninäyttelijän Ben Schwartzin idea.

Joulukalenterissa vertasin uutta Ankronikkaa Gravity Fallsiin enkä ihan syyttä – sarjan tekijöissä on melkoisesti Gravity Falls -alumneja. Lisäksi kumpikin sarja pyörii vahvasti yliluonnollisten arvoitusten ympärillä, kun alkuperäinen ankkasarja keskittyi enemmän perinteiseen aarteenetsintään ja Roope Ankan vihollisten päihittämiseen. Uusintaversion huumoria värittää runsas postmoderni metaläppä, joka joko uppoaa tai sitten ei.

Uusi Ankronikka suorastaan pursuaa sarjakuvaviittauksia, ja Roopen elämäntarina perustuu suurelta osin Rosan Roope Ankan elämä ja teot -eepokseen. Kuitenkaan sarjan tarinat eivät juuri pohjaudu tuttuihin kertomuksiin vaan käyttävät niiden luomuksia, kuten vaikkapa Barksin terrafirmalaisia, ihan uusissa kuvioissa. Erityisen herkullisesti Ankronikka ei ole tyytynyt pelkkiin sarjakuvayhteyksiin, vaan käyttää urakalla elementtejä myös muista Disney Afternoon -sarjoista. Mukana ovat niin Varjoankka, Pilipalipilotit, Hopon poppoo kuin Kummikarhut – jopa DuckTales-videopelin kuukentän ikoninen tunnusmusiikki on päässyt isoon rooliin.

Myös tulokkaan visuaalinen tyyli poikkeaa selvästi edeltäjänsä lanseeraamasta ulkoasusta. Vanha Ankronikka oli Disneyltä suht kallis sijoitus, jonka animaatio oli selvästi aikalaisiaan tasokkaampaa. Uusi versio hakee sarjakuvamaisuutta litteästä, paksuviivaisesta tyylistä, jota ovat inspiroineet paitsi Barksin sarjakuvat myös hänen ankkamaalauksensa. Silti etenkin vanhan sarjan ystäville uusi ulkoasu voi näyttää turhan yksinkertaiselta ja amatöörimäiseltä.

Fanitan etupäässä ankkasarjakuvia ja etenkin Rosaa, joten tieto Ankronikan paluusta herätti lähinnä pienoista uteliaisuutta. Se, mikä todella sai minut kiinnostumaan sarjasta, oli tämä käänne pilottijakson lopussa:

ankronikka-della

Hupun löytämässä vanhassa taulussa seikkailevat Roope, Aku ja… Della???

Leuka suorastaan loksahti, kun tajusin, että uusi Ankronikka tulisi käsittelemään ankanpoikien äidin, Akun kaksossiskon Dellan (Paget Brewster) kohtaloa. Minulle tämän tabun rikkominen on suorastaan sarjan suurin ansio – Della ei ole koskaan aiemmin esiintynyt piirretyissä, ja sarjakuvaesiintymisetkin voi laskea yhden käden sormilla. Onko tämä edes sallittua?!

Viimeistään tuo hetki teki selväksi, että tuore Ankronikka keskittyy hahmokehitykseen ihan eri tavalla kuin innoittajansa. Nopeasti paljastuu, että Roope ja Aku ovat sarjan alussa välirikossa juuri Dellan katoamisen vuoksi, ja nyt koko perheen on löydettävä toisensa uudelleen. Akun suhdetta siskoonsa ei ole koskaan käsitelty sarjakuvissa, joten sarjan tarjonta on todellakin ennennäkemätöntä. Dellan kohtalon selviäminen on ensimmäisen kauden emotionaalinen huipentuma, ja kakkoskaudella hänen roolinsa vain kasvaa. Hahmojen kehitys punoutuu jatkuvajuonisuuteen: siinä missä ensimmäinen Ankronikka tapasi edetä erillisestä seikkailusta toiseen, uusintaversiossa on vahva jatkumo.

ankronikka-mcankat

Rosan laatima McAnkkojen sukupuu pääsee käyttöön myös Ankronikassa.

Kun perhe on nostettu näin vahvasti keskiöön, samaa toivoisi myös aiemmille ankkasukupolville. Roopen siskot Matilda ja Hortensia kuitenkin loistavat poissaolollaan – ja sarjan tekijät ovat vieläpä todenneet, että Roope on käytännössä kasvattanut Akun ja Dellan, joten näiden vanhemmat ovat tylsästi poissa kuvioista. Sen sijaan Roopen isä ja äiti ovat erinäisten druidimagiasotkujen vuoksi yhä elossa. Tätä ei kuitenkaan käytetä kiintoisasti esimerkiksi näyttämällä Akua heidän kanssaan, onpahan Roopen isäsuhteesta vain tehty etäinen ja vaikea. Ratkaisu pännii ihan kunnolla, kun sarjakuvissa Fergus McAnkka (Graham McTavish) oli Roopelle niin tärkeä esikuva eikä Ankronikan riitaisa versio tarjoa hahmoihin mitään syvällisempää, pitääpä ne vain kiireisinä jakson A-juonen rinnalla.

Alkuperäisessä Ankronikassa Aku esiintyi tuskin lainkaan. Vaikka tuore versio tuo hänet takaisin päähenkilökaartiin, häntä näkyi ensimmäisellä kaudella vielä aika vähän, ja odotan Aku-tarjonnan paranevan jatkossa huikeasti. Ilahduttavasti uuden Ankronikan Aku ei ole pelkkä räyhähenki, vaan Barksin sarjakuvista tuttu monitahoinen hahmo. Hänen vakiäänensä Tony Anselmo pääsee näyttelemään ankkaäänellään tunteikkaampia juttuja kuin koskaan ennen. Jukka Rasilan suomi-Aku on myös hyvässä kuosissa, mutta jäin kaipaamaan samanlaista artikulaation hiomista kuin Nokkapokassa tehtiin. Aku-äänihän on kroonisen epäselvä, mutta huolellisella ohjauksella tilannetta olisi voitu parantaa.

ankronikka-ankat-oo

David Tennant Roopena on suosikkini alkuperäisraidan näyttelijöistä ilmeikkyytensä ansiosta. Suomeksi rooliin palaa pohatan virallinen ääni Pekka Autiovuori, joka tuntuu hieman jäävän vanhassa sarjassa käyttämästään laajasta skaalasta – kenties siksi, ettei uusi Ankronikka anna Roopelle yhtä kreisejä hepulikohtauksia. Autiovuori on joka tapauksessa ainoa oikea Roope ja nautinnollisen mehukas myös uusintaversiossa.

Kun fokus on näin vahvasti hahmokehityksessä, eivät Akun sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupu voineet enää olla keskenään täysin samankaltaisia pikkuankkoja. Kuten Nokkapokassa aikanaan, heillä on uudessa Ankronikassa omanlaisensa tyylit ja persoonallisuudet, ja jokaista esittää eri näyttelijä. Nykypiirretyt eivät arastele käyttää aikuisia miehiäkään nuorten poikien rooleissa, ja ankanpoikien soundista ottaakin aikansa päästä yli, vaikka heidän näyttelijänsä tekevätkin roolit normipuhettaan korkeammasta rekisteristä.

Suomenkieliset ankanpojat seuraavat samaa mallia, mutta ovat yleisesti ottaen hieman nuorekkaamman kuuloisia, etenkin ikinuori Antti LJ Pääkkönen Tupun roolissa (alun perin Danny Pudi). Antti Lang on Lupuna aika samanoloinen kuin alkuperäisversion Bobby Moynihan, kun taas Joonathan Kettusen erikoinen äänimateriaali eroaa selvästi Hupun alkuperäisäänestä.

ankronikka-tepa-leena

Joukon naisvahvistuksesta, reippaasta ja suloisesta Tepasta on uudessa sarjassa tullut raisu ja vauhdikas ankkatyttö. Hänen huipputreenatut taistelutaitonsa tulevat tarpeeseen, mutta eristyksissä Roopen kartanossa kasvaneena hänellä on vielä paljon opittavaa tavallisen lapsen elämästä. Tepan ääni Kate Micucci antaa hahmolleen loputtomasti energiaa, mutta tuntuu usein huutavan turhan pingottuneesti, minkä suomiversio välttää Hanna Mönkäreen roolisuorituksella.

Tepan ensimmäinen ja paras ystävä kartanon ulkopuolella on viileä teinityttö Leena (Lena). Häntä näyttelee alkuperäisversiossa Kimiko Glenn ja suomeksi ei kukaan muu kuin Afurekon oma Myy! Castausratkaisu on jännä siinä mielessä, että Hanna Mönkäreellä ja Myyllä on aika samankuuloiset äänimateriaalit, ja heidän hahmonsa esiintyvät paljon yhdessä. Asiaa auttaa se, että tytöt ovat hyvin eriluontoisia: Tepa innostuu pidättelemättä kaikesta, kun Leena taas on kyyninen ja sarkastinen. Tosiasiassa Leena soluttautuu Roopen lähipiiriin Milla Magian käskystä, mutta pian hän alkaa oikeasti ystävystyä Tepan kanssa. Hän on sarjan esittelemistä uusista hahmoista suosikkini mielenlujuutensa ja kiinnostavan konfliktinsa ansiosta.

ankronikka-milla-leena

Varjohahmoinen Milla usuttaa Leenaa toteuttamaan ilkeät suunnitelmansa.

En koskaan oikein tykännyt siitä, että alkuperäinen Ankronikka korvasi Milla Magian rikastumisjuonet maailmanvalloitussuunnitelmilla. Moinen on turhan superroistomaista maailman rikkaimman ankan vastustajalle – ei koko planeetan tarvitse olla vaarassa, jotta Milla voi olla Roopelle pelottava uhka.

Uudessa sarjassa on otettu askelia niin eteen kuin taakse. Millan tavoite on henkilökohtaisempi – kosto McAnkan klaanille ja etenkin Roopelle – mutta hän on myös ultramahtava velhotar sarjisten vähän toistaitoisen noita-ankan sijaan. Fanit ovat kuitenkin tykästyneet tähänkin versioon, ja roolissa selvästi viihtyvän Catherine Taten suureellinen näyttelijäsuoritus auttaa.

ankronikka-kulta-into-pii-hö

Roopen toinen arkkivihollinen, maailman toiseksi rikkain ankka Kulta-Into Pii vaihdettiin vanhassa Ankronikassa eteläafrikkalaisesta skotiksi, mutta oli muutoin samanlainen häikäilemätön konna kuin sarjakuvissa. Uudessa Ankronikassa hahmosta tulee nopeasti pelkkä vitsi. Piin pakkomielle Roopen päihittämiseen ja yltiömonimutkaiset katalat juonet lyödään aina leikiksi, eivätkä häntä ota tosissaan edes muut sarjan hahmot. Onneksi kakkoskausi on selvästi vaihtamassa suuntaa. Piin menneisyyttä avataan (se Etelä-Afrikkakin saadaan sinne kivasti) ja hänestä tehdään kunnon uhka, jonka veto Roopen kanssa on ratkaisevassa roolissa.

Uuden Piin dubbauksesta tekee hankalaa se, että hahmon valeskottilaisuus on niin olennainen osa häntä. Keith Fergusonin liioitteleva skottikorostus ei ole siirtynyt millään tavalla suomiversioon, jonka käännös silti jättää aina paikoilleen kaikki dialogin viittaukset eri hahmojen aksentteihin. Piin suomenkielinen ääni Petri Hanttu suoriutuu ihan hyvin, mutta ei tunnu ihan sopivimmalta castaukselta rooliin.

Roopen kimpussa on toki myös Karhukopla (kaikkien äänenä Eric Bauza), jota luotsaa edelleen alkuperäisestä Ankronikasta tuttu Konnamuori (Margo Martindale, Katja Sirkiä). Alkuperäissarjassa eniten esiintynyt karhukööri on mukana myös uudessa Ankronikassa, mutta nyt vain yhtenä osana suurta konnakatrasta. Muori muksuineen ei ole vielä ollut esillä yhtä paljon kuin muut roistot, mutta esiintyminen sarjan 13. jaksossa oli erityisen mieleenpainuva.

ankronikka-keikka

Täysin uusi lisä sarjan kelmikaartiin on Markku Keikka (Mark Beaks), uuden aallon somemiljardööri, joka edustaa nykyajan teknologiainnovaatioilla rikastuneita nuoria jolppeja. Harmi kyllä Keikka on charmiton hahmo, jota ei oikein inhoa mutta josta ei kiinnostukaan. Tosin hänen viimeisimmän esiintymisensä perusteella sarja on viemässä häntä kiintoisampaan suuntaan tekemällä hänestä etupäässä Turboankan vastustajan.

Keikan näyttelijä Josh Brener revittelee roolissa ihan onnistuneesti, ja suomiversion Petrus Kähkönen on oivasti castattu. Näyttelijät ovat kuitenkin äänimatskultaan kenties turhan lähellä ankanpoikien näyttelijöitä, kun hahmoilla on kuitenkin ikäeroa.

ankronikka-pälli

Sarjan pahin synti on keksijänero Pelle Pelottoman tyrmäävän kamala uudelleentulkinta. Sitä ei tajunnutkaan, miten iloinen ja avulias tyyppi Pelle on, ennen kuin näki tämän version: uusi Pelle on sosiaalisesti kyvytön, ylimielinen hullu tieteilijä, jolla ei ole kenellekään mitään hyvää sanottavaa. Ja siis minähän rakastan hulluja tieteilijöitä, mutta ei jokaisen keksijän tarvitse olla amoraalinen sekopää.

Uuden Ankronikan hahmoista Pelle vaikuttaa eniten siltä, että tällaisen version olisi voinut tehnyt vain joku, joka ei tunne hahmon historiaa sarjakuvista – siitä huolimatta, että tekijätiimi nimenomaan on tutustunut niihin. Hänen ilkeydestään syntyy lähinnä vitsejä, jotka muissa sarjoissa on tehty paremmin, eikä sillä vaikuta olevan juuri virkaa juonen kannalta. Pellen näyttelijä Jim Rash lienee siinä mielessä oikein castattu, että hän taitaa hyvin juuri tällaisen hahmon, ja myös suomiversion Markus Niemi tekee onnistuneen suorituksen.

Hiukan kitkerä jälkimaku jää myös Roopen nuoruudenrakkaudesta Kultu Kimalluksesta. Uudessa sarjassa hänestä on tullut Roopen kaltainen aarteenetsijä ja tämän entinen seikkailijakumppani, mutta hänen selkäänpuukotusintonsa jää tyhjän päälle, kun hänen motivaatiotaan ei oikein ymmärrä. Silti Kultua on ihana nähdä, ja hänen sekä Roopen vaikea suhde kutkuttaa aina. Niin hahmon englanninkielinen ääni Allison Janney kuin suomidubbaaja Carla Rindell tuovat painoa ja tarmoa Kultun ääneen.

ankronikka-heimo-taateli

Roopen autonkuljettaja ja pilotti Heimo Huima (Beck Bennett, Markus Blom) on yksi alkuperäistä Ankronikkaa varten keksityistä hahmoista. Ensiesiintymisessään hän oli hömelö, mutta myös rohkea ja sankarillinen heppu. Uusi Ankronikka tekee hänestä usein liiankin järkijätön, vaikka Heimo-keskeiset jaksot antavat hänelle kunnollista tekemistä. Akun keskeinen rooli on tietyllä tavalla vienyt Heimon alkuperäisen tarkoituksen, ja tämä onkin uusintaversiossa selvä sivuhahmo.

Roopen taloudenhoitaja Selma Taateli oli vanhassa Ankronikassa jämäkkä mutta herttainen ja äidillinen rouva. Uudessa sarjassa kova ydin on tullut pinnalle, sillä Taateli on yrmy toiminnan nainen ja entinen vakooja. Niin alkuperäisraidan Toks Olagundoye kuin suomiversion Ella Pyhältö antavat hänelle siis tylyn habituksen, joka säilyy jämptinä myös herkempinä hetkinä.

Vanha Ankronikka esitteli edetessään Heimon ohella toisenkin Aku-korvikkeen, Roopen kirjanpitäjän Maukka Munankuoren, josta tulee robottipuvun avulla supersankari Turboankka. Uudessa versiossa hahmosta on tullut latino (Fenton Crackshell-Cabrera) muun muassa siksi, että häntä näyttelee Lin-Manuel Miranda. Kirjanpitäjän sijaan hän on aloitteleva tieteilijä Pellen harjoittelijana, kohelo mutta kekseliäs nuorukainen, joka löytää vähitellen siipensä Turboankkana. Suomeksi roolissa on muuntautumiskykyinen Tero Koponen.

ankronikka-maukka

Ajatus supersankariudesta ei tunnu Maukasta yhtään hullummalta.

Ankkasarjakuvissa olemme tottuneet huippulaadukkaaseen käännösjälkeen, joka on opettanut kokonaisia sukupolvia lukemaan. Dubbauksessa homma on hankalampi, sillä käännöksen pitää sopia yhteen liikkuvan kuvan kanssa. Ankronikan suomikäännöksessä oli varsinkin alussa kummia lipsahduksia nimien kanssa – esimerkiksi pilottijaksossa Roope kutsuu Heimoa sukunimeltä, vaikka hän käyttää etunimeä sekä vanhassa Ankronikassa että uuden alkuperäisraidalla. Tällaisesta on ilmeisesti päästy eroon sarjan edetessä, ja joitakin ärsyttäviä kökköyksiä lukuun ottamatta käännös toimii ihan hyvin.

Kumma kyllä näyttää siltä, että Ankronikkaa on dubattu suomeksi vasta ensimmäiset 17 jaksoa, eikä sarjaa ole esitettykään täällä sen pidemmälle. Sen vuoksi suomiäänten arviointi jäi tässä kirjoituksessa vähemmälle, kun sarjan dramaattisimpia kohtia ei vielä edes ole suomeksi. Onko Suomen-osastolta loppunut usko sarjaan vai mikähän projektia pidättelee? Kyllähän sitä Disneyn ankat nyt pitäisi silkasta uskollisuudesta dubata! Toivon mukaan suomiversio jatkuu vielä.

ankronikka-perhe

Jos toivoo saavansa samanlaisen sarjan kuin vanha Ankronikka, uusintaversio aiheuttanee pettymyksen. Mutta jos pitää moderneista piirretyistä ja sekä sarjakuvaviittaukset että diippi lore kutkuttavat, uusi Ankronikka on tuotantoarvoiltaan laadukas ja hahmokehitykseltään mehukas sarja. Se on minulle itsessään arvokas jo pelkästään siksi, että Della esiintyy siinä niin suuressa roolissa.

Jäämme seuraamaan, mihin sarja tästä etenee – mutta kieltämättä Rosa-viittaukset saavat kaihoamaan kunnon sovituksia lapsuuden Rosa-sarjiksista. Milloin Roope Ankan elämä ja teot -animaatiosarja?!

Explore posts in the same categories: dubbaus, Suomi, TV-sarjat, USA

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.

5 kommenttia : “Aina täynnä säpinää on Ankkalinna”


  1. mini Balun

    Aina täynnä säpinää on Ankkalinna | Afureko

  2. Wuekka Says:

    Samaa toivon täällä että suomi-dubbausta jatketaan, tykkäsin todella monen äänestä/dubbauksen laadusta ja melkein itku tuli kun Pekka Autiovuori on taas Roope. 😀 Olen kyllä samaa mieltä monesta sarjan kritiikistä, etenkin tuo Ferguksen muuttaminen Roope 2.0:ksi ärsytti. Pellen muutokseen taas pienen totuttelun jälkeen tottui, koska sarjisten Pelle on niin mitäänsanomaton ja persoonaton hahmo muuten :’D

  3. Anglea Says:

    You pгobаbly offer flyers аnd Ƅrochuires as doԝnloads from а website.
    Sky-scrappers are also similar to banneгs, however thе difference is beecause they run vertіcalⅼy
    abⲟut the wweb page. For example should you mange a weightloss
    nutrition practice take into consideration partnering
    up havіng a exerϲise website.

  4. Jerri Says:

    Ѕome entrepreneurs result in the mistake when attemping to setup business іn a scale disparate with their aᴠailability
    of funds and resources tо finance loans. We did a proect for a mortgɑgve company in United States; and also
    thee phrase ”mortgage” is translated in 3 ways in Chinese,
    which is often confusing. That’s the best way to confuѕe youг web sіte vіsitors and make it
    hard for tnem to discοvеr information.

  5. Lunni Says:

    Joutsenprinsessasta on tehty lisää osia Royal Familyn jälkeen. Puhun nyt jokaisen puolesta: Arvostelkaa ne!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: