10 suosikkia Phineas and Ferb -jaksoista

Viime viikolla kirjoitin Disneyn Phineas and Ferb -sarjasta, ja nyt on aika luoda syvällisempää katsausta yksittäisiin jaksoihin. Kun pitää valita kymmenen parasta, yli 200 jakson sarjassa on ruotimista. Mieltymykset aina vähän vaihtelevat, mutta tässä ovat ne kymmenen jaksoa, jotka onnistuin valitsemaan lemppareikseni.

Heitetään vielä alkuun muutama kunniamaininta. Listan ulkopuolelle jääneistä pitkistä erikoisjaksoista erityisesti rokkaavat supersankaricrossover Mission Marvel ja sarjan päätösjakso Last Day of Summer. The Chronicles of Meap ja sen jatko-osa Meapless in Seattle ovat meneviä suuren mittakaavan avaruusseikkailuja.

Candace Gets Busted pursuaa hyviä vitsejä (bileet Doofin pöksyissä), mutta loppu on Candacen kannalta turhan ikävä. Primal Perryssä viholliset joutuvat herkullisesti toimimaan yhdessä, kun kaunainen nokkaeläimenmetsästäjä kahlehtii Perryn ja tohtori Doofenshmirtzin yhteen. Nauran ikuisesti Quietest Day Ever -jakson komealle könsikäs-Doofille. Kaikki rakastavat Phineas and Ferb Get Busted! -jaksoa, mutta omalla suosikkilistallani se ei pääse kärkijoukkoon lähinnä siksi, että sen loppukäänne on itseriittoisen monimutkainen ja vähän vesittää jakson tapahtumat.

Ja nyt ne 10 suosikkijaksoani Phineas and Ferbistä!

  1. It’s About Time! (1. kausi)

Museoreissulla Phineas ja Ferb törmäävät vanhaan aikakoneeseen, jonka he päättävät rukata toimintakuntoon. Erinäisten aikahyppäyssähellyksien jälkeen he päätyvät siskonsa kanssa dinosaurusten aikaan. Aikamatkailu ei jää pelkästään tähän jaksoon, vaan koneelle tulee käyttöä myöhemminkin sarjassa.

Varsinainen syy jakson suosioon on kuitenkin Perryn ja Doofenshmirtzin juonessa. Tohtori on nimittäin löytänyt uuden vihamiehen Peter the Pandan (suom. Petteri Panda) päihittämään ilkeät juonensa. Kuvio rinnastetaan häikäilemättömästi syrjähypyn rikki repimään parisuhteeseen. Murtunut Perry päättää lyödä hanskat tiskiin, Doof alkaa pian kaipailla eksäänsä ja lopulta kaikki selvitetään tv-tunnetohtorin pakeilla. Kuvio on paitsi huippuhauska myös koskettava, ja It’s About Time! onkin sarjan ensimmäisiä kunnon Perryshmirtz-jaksoja. Tarinaa tukevat klassiset biisit, Perryn näkökulmasta laulettu kaipailukappale When We Didn’t Get Along sekä huipputarttuva My Nemesis -viisu.

Vaikka kaikki päättyy onnellisesti, Doofin hairahdus jää hahmojen suhteessa vaikuttavaksi tekijäksi. Meapless in Seattlessa Perry saa Doofin epäilyttävästi kiinni Peterin seurasta, ja Lost in Danvillessa pandakarhun mustasukkainen vihamies kaappaa Doofin hoitaakseen kilpailijansa pois päiviltä. Kyseinen jakso lahjoitti meille Doofin kuolemattoman lausahduksen, jonka en vieläkään usko läpäisseen sensuuria: ”He’s not even my nemesis, he’s more of a thwarty call.”

  1. Thaddeus and Thor (2. kausi)

Tässä jaksossa pojat kohtaavat pahat vastineensa. Flynn-Fletcherien naapurin sukulaispojat Thaddeus ja Thor ovat myös ahkeria rakentelijoita, mutta hauskanpidon sijaan he haluavat nolata muut. Poikien isosisko Mandy ryhtyy Candacen kanssa kilpasille siitä, kenen veljet ovat siisteimmällä tavalla ärsyttävimpiä.

Thaddeusin ja Thorin ylimielinen asenne ei käy rasittavaksi, kun pojat ovat niin hyväntuulisia eivätkä ota lainkaan nokkiinsa toisten mahtailusta. Ja kun kyseessä on Phineas and Ferb, jakso vääntää armottomasti vitsiä tutuista hokemista – ”I know who we’re going to outdo today!” Lisäksi repeän aina Ferbin toteamukselle, että veljekset rakentelevat paitsi pitääkseen hauskaa myös saadakseen tyttöjä.

Candace on kerrankin kannustamassa poikia omalla viehkeällä tavallaan. Yleensä maailma potkii häntä armotta päähän, joten on ihana nähdä hänen saavan rehellisesti voiton Mandysta. Thaddeusin ja Thorin olisi suonut joskus palaavankin sarjaan, mutta heidän juttunsa ei välttämättä olisi kantanut useampaa tarinaa. Mandy kyllä esiintyy parissa muussakin jaksossa.

Doofin paha juoni ei tällä kertaa ole ollenkaan paha, vaan hän vain haluaa menestyä sukukokouksen kickball-pelissä voittaakseen äitinsä rakkauden. Perry auttaa häntä harjoittelemaan, ja vaikka yritys menee lopulta plörinäksi, on kiva seurata kaksikkoa puhaltamassa yhteen hiileen.

  1. One Good Scare Ought to Do It! (1. kausi)

Phineas ja Ferb rakentavat takapihalle pelottavan kummitustalon, jotta Isabellan sinnikäs hikka saataisiin säikytettyä pois. Candacen narautusyritykset keskeytyvät, kun Jeremy kutsuu hänet käymään. Perry häiritsee Doofin aikeita tuhota tohtorin entisen mentorin saaripiilopaikka.

One Good Scare Ought to Do It! on jälleen 20-minuuttinen jakso, joten siihen mahtuu kunnon juonenkuljetusta ja vitsejä. Jakso pursuaa lyömätöntä läppää, kuten Candacen ”And I am not using the banana this time!” ja Monogramin ensimmäinen veikkaus kadonneen Doofin kohtalosta ”Magical elves have caused Dr. Doofenshmirtz to vanish to the land of angry corn people”. Doofin mentorin paha suunnitelma sytyttää aurinko tuleen on sarjan parhaimpia absurdiuksia.

Candace viettää suurimman osan jaksosta rakkaushuolista stressaten. Kun Jeremyn kateellinen pikkusisko Suzy kurmottaa häntä, yleisön sympatiat ovat tiukasti hänen puolellaan. Jakson lopussa vaiva palkitaan, kun Candace pääsee lopulta viettämään aikaa Jeremyn kanssa. Kokonaisuuden kruunaa loistava musiikkinumero ja suloinen loppu, kun Isabella pääsee pelastamaan Phineasin.

  1. Dude, We’re Getting the Band Back Together (1. kausi)

Ketään ei varmaan yllätä, että tämä jakso löytyy listalta. Dude, We’re Getting the Band Back Together on sarjan suosituimpia jaksoja.

Pojat ja Candace yhdistävät voimansa tarjotakseen vanhemmilleen parhaan mahdollisen hääpäivän. He aikovat koota jälleen yhteen näiden hajonneen lempiyhtyeen Love Händelin. Sydäntä lämmittää nähdä lapsikatras pinnistelemässä yhdessä tuottaakseen iloa vanhemmilleen.

Hyvästä loistavaksi pätkän nostavat sen huippuhyvät biisit. Kukin Love Händelin jäsen saadaan messiin menevällä musiikkinumerolla. Bändiläiset itse ovat rakastettavia heppuja, jotka liittyvät sarjan suureen sivuhahmokaartiin. Yhtyeen musiikista pääsee nauttimaan vielä monessa jaksossa.

Doofin ja Perryn rooli jaksossa on pienempi, kun nokkaeläin auttaa vihamiestään järjestämään 16-vuotissynttärit Vanessalle. Jaksossa piilee kuitenkin alku isän ja tyttären välien lämpenemiselle. Vaikka Vanessaa hävettää, että Doof pitää häntä vieläkin pikkutyttönä, hän lopulta arvostaa tämän näkemää vaivaa. Doof itsekin pääsee vähän tavallista helpommalla, kun päätyy lopussa joraamaan Love Händelin konserttiin.

  1. The Best Lazy Day Ever (1. kausi)

The Best Lazy Day Ever kipusi listan kuutossijalle vitsien voimalla. Kesäpäivä on niin ihana, että Phineas ja Ferb päättävät viettää sen tekemättä yhtään mitään. Luulisi moisen sopivan Candacelle, mutta hän ei pysty irrottamaan ajatuksiaan poikien kolttosista. Kohta, jossa hän kuvittelee veljet juonimassa ilkeästi selkänsä takana, on koko sarjan hauskimpia vitsejä. ”We’ll put these decoys up so Candace thinks we’re doing nothing. Then when Candace isn’t looking, we’ll DO SOMETHING!” Mikään ei voisi olla kauempana näiden hyväntahtoisten poikien todellisuudesta!

Sillä välin Doofenshmirtz on rakentanut rumanaattorin, josta irtoaa yksinkertaista mutta hersyvää huumoria. Rumat versiot naattorin uhreista ovat oivaltavia – laiskanlinna muuttuu muovituoliksi ja hempeä poikabändi heviyhtyeeksi. Doof itse ei tietenkään muutu lainkaan, kun säde osuu häneen. Kaikista paras on kuitenkin huippuhauska tööttäysääni, joka rumanaattorista lähtee sen osuessa kohteeseensa. Se vitsi ei vain koskaan vanhene.

Koko jakson kruunaa Jeremyn bändin legendaarisen lälly kappale, jossa lauletaan karkista ja pumpulista.

  1. Where’s Perry? (3. kausi)

Where’s Perry? on kahdesta kokopitkästä jaksosta koostuva tarina, jossa Flynn-Fletcherin perhe lähtee lomalle Afrikkaan. (Minua häiritsee yllättävän paljon, että jaksossa puhutaan koko ajan geneerisesti ”Afrikasta” eikä tarkalleen loman kohdemaasta.) Äkillisen työkeikan vuoksi Perry joutuu kaikkien harmiksi teeskentelemään sairasta ja jättäytymään kotiin.

Doofenshmirtzin uusin juoni on kuitenkin harhautus. Todellisuudessa hän aikoo naattorillaan muuttaa majuri Monogramin pahaksi voidakseen vallata O.W.C.A.:n. Majurin sijaan säde osuukin Carliin, joka näyttää nopeasti kyntensä älykkäänä pahiksena. Pian Danvillen kohtalo on Perryn neuvokkuudesta kiinni.

Where’s Perry? -jaksoissa meininki on kovaa ja jännitys katossa. Pahis-Carl on todella uhkaava vastustaja ja hänen pahislaulunsa Evil For Extra Credit sarjan parhaimpia (Tyler Alexander Mann pääsee todella elvistelemään laulutaidoillaan). Monogram ja Doof joutuvat yhdistämään voimansa pysäyttääkseen Carlin. Sarja vihjailee tuon tuostakin, että kaksikolla on yhteistä menneisyyttä, josta olisi ollut kiintoisaa kuulla lisää. Doofin kovimpia hetkiä koko sarjassa on, kun hän kokoaa pahuussäteen kumoavan naattorin yliäänikoneen osista – lennossa!

Kaiken häslingin ytimessä on Perryn suhde isäntäperheeseensä, etenkin Phineasiin ja Ferbiin. Perry on aina töissä ja häntä nähdään harvoin touhuamassa poikien kanssa, vaikka kolmikon suhde on hyvin läheinen. Tällaiset jaksot ovat hyvä muistutus siitä, mitä perhe merkitsee Perrylle. Meille ei pelkästään kerrota, kuinka rakkaita he ovat toisilleen, vaan se myös näytetään. Itse tarinassa juonikuvio toimii hyvin, mutta koska suhteeseen paneutuvat jaksot ovat niin harvinaisia, kokonaisvaikutus jää vähän tyhjän päälle.

  1. Phineas and Ferb the Movie: Across the Second Dimension (3. kausi)

Across the Second Dimension on ainoa täyspitkä Phineas and Ferb -elokuva ja suunnilleen kaikkea sitä, mitä sellaiselta voisi toivoa. Perryn työkeikka keskeytyy, kun Phineas ja Ferb vahingossa rysäyttävät päivän projektinsa pahki Doofenshmirtzin naattoriin. Pojat auttavat tohtoria korjaamaan laitteen, joka vie heidät rinnakkaisessa ulottuvuudessa sijaitsevaan Danvilleen. Toinen ulottuvuus vain on sikäläisen Doofin hirmuhallinnon vallassa.

P&F-leffaan ei oikein muuta juoniaihetta voi kuvitellakaan kuin Perryn kaksoiselämän paljastuminen. Koska Phineas and Ferb perustuu niin vahvasti siihen, että Perryn elämän molemmat puolet pysyvät tiukasti erillään, erillisyyden särkyminen luo aina vahvan jännitteen – tai ainakin minut se saa täysille kierroksille. Pojat ja Doof tulevat ihanasti toimeen keskenään, ja oikein sydäntä särkee, etteivät he pääse hengaamaan enemmän yhdessä. Salaisuuden paljastumisen myötä Perryn suhde perheeseen pääsee jälleen parrasvaloihin. Etenkin Phineas ottaa kaksoiselämän raskaasti siinä luulossa, että perhe onkin rakkaalle lemmikille pelkkä kulissi. (”I don’t want your pamphlet!”)

Tunnesisältöä höystää rankka toiminta. Toisen ulottuvuuden Doofenshmirtz on vaarallinen uhka, jonka päihittämiseen tarvitaan loppupeleissä kaikkien apua. Vastarintaliikkeen johtajana toisen ulottuvuuden Candace on joutunut vakavoitumaan, ja hänen ammattimaisia otteitaan on ilo katsella. Erityisesti sydäntä lämmittää se, että hän taistelee etupäässä pitääkseen veljensä turvassa.

Leffa on toisaalta aika raskasta katsottavaa eikä mene alas yhtä näppärästi kuin keskiverto P&F-huumoripläjäys. Omaan suuhuni jäi myös vähän ikävä maku jatkojaksosta Tales from the Resistance, jossa toisen ulottuvuuden Doof kääntyy taas pahaksi. Vaikkei hän enää palaa valtaan, käänne hieman tuntuu leffan tapahtumien nollaamiselta varsinkin, kun meidän ulottuvuutemme hahmot ovat muistinmenetysnaattorin avulla autuaasti unohtaneet koko seikkailun. Toisen ulottuvuuden Candace sentään pääsee jaksossa kiinni tavallisen teinitytön elämään.

  1. Bullseye! (3. kausi)

Bullseye! on suosikkini sarjan perusjaksoista nimenomaan Perryn ja Doofin juonen ansiosta. Doofenshmirtz ja kilpaileva ilkeä tiedemies Rodney kisaavat pahisjärjestö L.O.V.E.M.U.F.F.I.N.:in johtajuudesta. Kilpailuun sotkeentuu vahingossa Flynn-Fletcherin perheen isä, joka on autuaasti pihalla kaikesta.

Tuloksena on naurutykitys, joka ei hellitä hetkeksikään. Pahisten johtajavaalin järjestäminen missikisana on loputtoman hauska rinnastus, ja tilanteen pöhköys vain paranee Lawrencen läsnäolosta. Rodneyn jokainen esiintyminen tuottaa minulle suurta hupia pelkästään siksi, että hänen vänisevä puheäänensä (J.G. Orrantia) on niin hulvaton. Ruudulle vieritetään jatkuvalla syötöllä loistavia vitsejä (Doof voittaa suvereenisti mekaanisen äidin osuuden) ja hersyviä viittauksia aiempiin jaksoihin (Klimpaloon ja Doofin viraalivideo).

Jättitikkaa heittävien poikien osa jaksossa on aika yksinkertainen. On sentään söpöä, että juuri heidän näkemisensä palauttaa pahaksi muuttuneen Lawrencen omaksi harmittomaksi itsekseen.

  1. Phineas and Ferb Summer Belongs to You! (2. kausi)

On kesäpäivänseisaus, ja Phineas ja Ferb aikovat lentää auringon mukana maailman ympäri kokeakseen pisimmän mahdollisen kesäpäivän. Heidän mullistavat kykynsä pannaan koetukselle, kun skeptinen Buford lyö heidän kanssaan vetoa: jos he epäonnistuvat yrityksessään, kesän leikit loppuvat siihen.

Tavallisen ystäväporukan lisäksi matkaan lähtee Candace varmistamaan, etteivät hemaisevat ranskattaret liehittele Jeremyä Pariisin-lomalla. Tässä vaiheessa sarjaa pari on jo edennyt siihen pisteeseen, että Candace miettii, voiko hän kutsua Jeremyä poikaystäväkseen – ja jaksossa he pääsevätkin lopulta yksiin.

Vanessa Doofenshmirtz kokee Tokion-reissulla karvaan pettymyksen, sillä hänen isänsä juonii lomallakin pahojaan. Suivaantuneena hän liittyy Phineasin ja Ferbin matkaan. Tässä vaiheessa Vanessa on jo seikkaillut pari kertaa Ferbin kanssa, mutta tämä jakso on varsinainen alku hänen ja Flynn-Fletcherin sisarusten ystävyydelle. Tarina paikkailee myös entisestään hänen suhdettaan Doofiin, kun isä hyvittää töppäilyjään ja tytär näyttää itsekin hieman ilkeitä taipumuksia pelastaessaan Doofin pidätykseltä.

Maailmanympärimatka tuo seikkailuun upeaa suuren luokan tuntua, eikä Phineas and Ferb -erikoisjakso olisi mitään ilman upeita lauluja. Itse tykkään erityisesti bollywoodlaisesta Rubber Bandsista ja herkästä City of Lovesta.

Yleensä Candace on nuorista se, joka oppii seikkailuista läksynsä, mutta Summer Belongs to You on sarjan ainoita jaksoja, joka haastaa Phineasin ikuisen optimismin. Tunteita saa kovasti tuntea rankimmalla hetkellä, kun Phineas lähes menettää toivonsa matkan onnistumisesta. Vaikeuksista kuitenkin pinnistetään voittoon ja pinnalle nousee positiivinen sanoma itseluottamuksesta.

On oikeastaan hämmentävää, että sarjan pitkistä erikoisjaksoista tämä ensimmäinen osui niin täydellisesti nappiin. Summer Belongs to Youhun tiivistyy kaikki, mitä Phineas and Ferb edustaa. Sen katsottuaan on nähnyt sarjan syvimmän olemuksen.

  1. Night of the Living Pharmacists (4. kausi)

Tämä lienee ykkössuosikiksi aika erikoinen valinta. Night of the Living Pharmacists -erikoisjakso on nimeään myöten zombileffaparodia.

Aikoessaan tehdä veljestään maailman vastenmielisimmän otuksen Doofenshmirtz muuttaa Rogerin aivottomaksi kopioksi itsestään. Se, jota Doof-klooni koskee, muuttuu sellaiseksi itsekin, ja pian Danville on epidemian kourissa. Phineas ja Ferb ystävineen joutuvat tosipaikan eteen paetessaan klooneja ja etsiessään vastalääkettä.

En ole itse mikään kova zombifani, mutta Night of the Living Pharmacists toimii kuin junan vessa. Tässä jaksossa vitsit ovat vähissä ja panokset korkealla. ”Lots of me”-hokemaa toistelevat Doof-zombit ovat sopivan epäinhimillisiä, ja ihmisten muuttuminen Doofeiksi on yllättäen oikeasti vastenmielistä katsottavaa.

Jakson loppuhuipennuksessa Flynn-Fletcherin lapset kohtaavat taas Doofin, ja tiedättekin jo, miten voimakkaita tunteita se minussa herättää. Rakkaiden hahmojen joutuminen yksi toisensa jälkeen Doofien uhreiksi näyttää ja tuntuu todella pahalta. Aika tymäkkä saavutus hyväntuuliselta huumorisarjalta!

Night of the Living Pharmacists myös käsittelee sarjan jaksoista keskeisimmin Isabellan ihastusta Phineasiin. Teknisesti ottaen lasten teini-ikään sijoittuva Act Your Age keskittyy siihen vielä enemmän, kun kaksikko menee lopulta yhteen, muttei siinä sitten mitään muuta tapahdukaan. Myös elokuvassa Isabellan tunteet paljastuvat ennen muistin pyyhkimistä, mutta se on tärkeän juoniaiheen sijasta vain hauska loppuheitto.

Night of the Living Pharmacists on täynnä jännitystä, mutta rakentuu alusta asti juuri Isabellan ihastuksen varaan. Partiokunniamerkin kannustamana tyttö aikoo lopulta tunnustaa rakkautensa, mutta Doof-invaasio ehtii väliin. Kriisissä Isabella näyttää kyntensä, on lopulta päivän pelastaja ja saa jopa kerrottua Phineasille tunteistaan. Jopa Phineas itse näyttää, miten tärkeä Isabella hänelle on – hän viettää suuren osan jaksosta suunniltaan huolesta kateissa olevan Isabellan puolesta. Vaikka hahmot loppupeleissä unohtavat tunnustuksen (hehän alkavat seurustella vasta kymmenen vuotta myöhemmin), kokemus on tunteikas ja koskettava.

Ylipäänsä Phineas and Ferbin perusjaksot eivät ikinä saaneet minua juuri välittämään Isabellan ihastuksesta Phineasiin. Erikoisjaksoissa tilanne on toinen, kun tunteet pääsevät esille muutenkin kuin tähtisilmäisenä ihailuna. Sydäntä lämmittää mukavasti, kun katsoo tätä tai Summer Belongs to Youta.

Ja siinä olivat kymmenen suosikkijaksoani Phineas and Ferbistä! Listasta näkee, että monet minuun suurimman vaikutuksen tehneet jaksot ovat juuri niitä, joissa tunnesisältö on keskiössä. Mistä jaksoista sinä pidät eniten?

Explore posts in the same categories: TV-sarjat, USA

Avainsanat: , , ,

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: