Lööpissä: Mustan kuninkaan ääni

Kesän Desuconissa nähtiin Suomen conien kaikkien aikojen nuorin kunniavieras, 22-vuotias ääninäyttelijä Misawa Sachika. Lyhyellä urallaan Misawa on ehtinyt näytellä esimerkiksi Accel Worldissa, Akuma no riddlessa, Locodolissa ja Aldnoah.Zerossa. Myös Afureko kävi jututtamassa seiyuumaailman tulokasta!

Kuva: Eetu Lampsijärvi

Pääsit alalle voittamalla Kadokawa Seiyuu Idol Grand Prix -kilpailun. Mikä sai sinut osallistumaan siihen?

Misawa: Näin nettiohjelmassa, että kilpailussa pidettiin koe-esiintymisiä ja mietin, että voisin osallistua siihen. Olin silloin 16-vuotias eli vielä lukiossa.

Kuinka iso tapahtuma on? Suomessa sitä ei tunneta.

Misawa: Japanissakaan monet eivät tunne sitä, se järjestettiin vain kerran. Siihen otti osaa varmaan 5000-6000 henkeä.

Mitä mieltä vanhempasi olivat osallistumisesta?

Misawa: Isä oli suoraan sitä vastaan. Niin oli periaatteessa äitikin, mutta hän ajatteli kuitenkin, että jos se on sitä, jota haluan tehdä, niin hän tukee minua. Isä sanoo vieläkin, ettei tämmöinen vetele, mutta vaikuttaa siltä, että hän kuitenkin salaa huolehtii minusta ja kannustaa minua.

Miten hyvin valmistauduit kilpailuun? Uskoitko voittavasi?

Misawa: Silloin kun törmäsin kisaan, tuli vähän sellainen tunne, että tästä voi tullakin jotain. Voisi ehkä sanoa, että tunsin kohtalon. Minulla ei ollut ollenkaan kokemusta näyttelemisestä, en ollut lukiossa missään näytelmäkerhossa tai vastaavassa. En siis tullut valmistautuneeksi kilpailuun mitenkään erikoisesti. Menin sinne vain omana itsenäni. Ajattelin, että teen parhaani ja sillä mennään.

Misawan läpimurtorooli oli Accel Worldin salaperäinen Kuroyukihime.

Ensimmäinen merkittävä animeroolisi oli Accel Worldin Kuroyukihime. Millaista sarjan tekeminen oli?

Misawa: Kuroyukihime oli ensimmäinen roolini, jossa oli pitkiä repliikkejä ja todella paljon vuorosanoja. Aikaisemmissa rooleissa en ollut koko ajan esillä, joten siinä tuli otettua paljon uudelleennauhoituksia. Tuntui vähän, pitäisikö tässä itkeä vai nauraa. Toisaalta kaikki muut näyttelijät tukivat minua, ja studiossa oli lämmin henki läpi koko sarjan.

Millainen merkitys Kuroyukihimellä on sinulle?

Misawa: Kuroyukihimen myötä ihmiset kaikkialla maailmassa ovat pikkuhiljaa saaneet tietää minusta. Siinä mielessä hän muutti elämääni.

Accel Worldin päähenkilö Haruyuki on aika erilainen päähahmo. Mitä mieltä olet Haruyukin hahmosta?

Misawa: Ehkä ensimmäinen asia, joka juolahti mieleen Haruyukin nähdessäni, oli että hänessä oli paljon jotenkin epäpäähenkilömäisiä piirteitä. Myöhemmin aloin ajatella, että hän on sydämeltään lempeä hahmo.

Monessa animessa, jossa olet esiintynyt, olet myös esittänyt tunnuskappaleita. Sovitaanko niistä samaan aikaan roolin saamisen yhteydessä vai vasta jälkeenpäin?

Misawa: Se riippuu lähinnä sarjasta. Joskus on myös niin, että studiolla on selvästi ajateltu minua esittäjäksi, mutta sitä ei kerrota minulle, ja se tulee eteen vähän myöhemmin.

Yksi arvostamistasi seiyuuista on Tamura Yukari. Milloin kuulit ensimmäistä kertaa Tamuraa ja tekikö se heti vaikutuksen?

Misawa: Tamurahan esiintyy paljon animessa, joten olin kyllä kuullut häntä paljon jo aiemmin. Mutta ensi kertaa sisäistin, että tämä on nyt Tamura Yukari, oikeastaan radion puolella.

Radiossa Tamuralla oli nätti ja söpö ääni, ja hänen puheensa olivat hauskoja. Lisäksi tajusin siinä vaiheessa, että ääninäyttelijä voi työskennellä myös radiossa. Se avasi sitä, että ääninäyttelijä ei esiinny pelkästään animessa.

Mainitsit aiemmin, ettei sinulla ollut aiempaa teatteriharrastusta tai näyttelijänkokemusta, ennen kuin sait ensimmäisen ääniroolisi. Miksi päätit jatkaa ääninäyttelemistä?

Misawa: Kun ensimmäistä kertaa ääninäyttelin, tulos ei ollut aivan semmoinen, mitä halusin. Siitä jäi vähän sellainen tunne, että seuraavalla kerralla haluan näytellä paremmin.

Haluaisitko kokeilla myös muunlaista näyttelijäntyötä, esimerkiksi teatterissa?

Misawa: Teatterinäyttämöllä olen ollut kerran, mutta sellaiseen työhön ei juuri tule mahdollisuuksia. Mutta jos saisin tilaisuuden, miksipäs ei.

Yksi Misawan antagonistirooleista on Tokyo ESP:n Minami.

Jääkö sinulla koskaan ääninäyttelemäsi rooli päälle?

Misawa: Kai niin jonkun verran käy. Kun lähtee studiolta, menee junaan ja näyttää lippua, joskus jää vähän sellainen tunne, että tekee niin kuin olisi se hahmo – tavallista coolimmin tai vastaavaa.

Mitä anime merkitsi sinulle ennen ryhtymistäsi ääninäyttelijäksi? Onko suhtautumisesi animeen muuttunut urasi alkamisen jälkeen?

Misawa: Olen itse kasvanut sellaisessa ympäristössä, jossa tv:stä tulee animea aamusta iltaan. Lapsena katsoin paljon animea, joten se on aina ollut läsnä elämässäni. Pienempänä olin sellaisessa vastaanottavassa asemassa, jossa imin animesta kaikenlaisia tietoja ja tunteita. Nyt rooli on kääntynyt toisinpäin niin, että olen itse lähettävä osapuoli.

Entä miten itse anime on mielestäsi muuttunut lapsuutesi päivistä?

Misawa: Onkohan se edes muuttunut? Silloinkin kun olin pieni, on ollut niin lapsille kuin aikuisille suunnattuja animesarjoja, ja onhan niitä kaikenlaisia myös nykyään. Koko ajan tulee uudenlaisia sarjoja, mutta niin tulee myös perinteisessä kaavoissa pysyvää animea.

Mainitsit, että esittäisit mielelläsi enemmän söpöjä ja iloisia hahmoja. Miten aikaisemmista hahmoistasi saisi söpömpiä? Miten esimerkiksi Tokyo ESP:n Minami?

Misawa: Ei hänestä ehkä oikein saa söpöä, hän on aika vihainen hahmo. Toisaalta sarjan edetessä tulee muutamia kertoja, jolloin hän avaa itseään enemmän. Ehkä se ero normaalien ja herkkien hetkien välillä lisää hahmoon söpöyttä.

Mitä haluat tietää hahmosta, ennen kuin ryhdyt näyttelemään sitä? Mikä auttaa sinua löytämään hahmon?

Misawa: Ensimmäiseksi mieleen juolahtaa se, mikä hahmolle on tärkeintä – isä, ystävyys tovereiden kanssa tai omat lapset. Lisäksi se, miten hahmo reagoi, jos joku uhkaa hänelle rakkaita asioita. Siinä hahmon erityispiirteet tulevat esiin. Jos hahmo onnistuu suojelemaan rakkaitaan, hän on omalla tavallaan onnellinen.

Sanoit pitäväsi Gintamasta, jossa on paljon vierailevia näyttelijöitä. Haluaisitko joskus tehdä roolin sarjassa?

Misawa: Tottahan toki, heti jos tulee tilaisuus! Koko perheeni tykkää Gintamasta. Äitini pitää erityisesti päähenkilö Ginistä. Hän varmaan tanssisi ilosta, jos pääsisin sarjaan.

Misawa on päässyt laulamaan muun muassa Toaru majutsu no index: Endymion no kiseki -elokuvan Arisa Meigon roolissa.

Miten huollat ääntäsi?

Misawa: Pidän huolta siitä, että minulla on huoneessa aina ilmankostuttimet päällä, ettei kurkku pääse kuivumaan liikaa. Pidän myös japanilaistyylistä hengitysmaskia, sekin auttaa estämään kuivumista. Japanissa on paljon ihmisiä, jotka pitävät hengityssuojainta joka päivä. Sen perusteella, mitä olen Suomessa nähnyt, jos täällä pitäisi maskia, ihmiset varmaan miettisivät, kukahan tämä tyyppi oikein on.

Kerroit, että olet tullut alalle ilman koulutusta. Oletko saanut senpailta neuvoja tai opastusta työhön?

Misawa: Tuntuu siltä, että kaikki työtoverit ovat ystävällisiä ja kilttejä. He tietävät, että olen uusi alalla, joten usein he antavat kommentteja tai kertovat jotain niksejä tauoilla. Esimerkiksi en alun perin tiennyt ollenkaan, että studiossa on kolme tai neljä mikkiä ja ääninäyttelijät menevät aina vuorollaan puhumaan niihin. Muut sitten tosi ystävällisesti näyttivät, että näin pitäisi tehdä ja muutoin odottaa hiljaa.

Animeroolien lisäksi olet tehnyt rooleja myös videopeleihin. Miten se eroaa animessa näyttelemisestä?

Misawa: Suurin ero on varmaan se, että animea nauhoitetaan yhdessä. Siinä on keskustelu menossa ja on helppo puhua toiselle hahmolle. Kun tehdään peliä, ollaan usein yksin nauhoittamassa. Siinä ei muu auta kuin kuvitella, että hahmo puhuu jollekin.

Accel Worldin Kuroyukihime ja Tokyo ESP:n Minami ovat hahmoja, jotka kätkevät visusti todelliset tunteensa. Millaista tällaisten hahmojen esittäminen on?

Misawa: Toki molemmissa on omat vaikeutensa, mutta minulla on kuitenkin ollut aika paljon sulkeutuneita roolihahmoja. Joskus käy niin, että jos on pitkään tehnyt sellaisia rooleja ja sitten tulee vähän avoimempi hahmo, tulee tunne, että mitä tässä nyt pitäisi tehdä, jotta pystyy taas avautumaan.

Misawa antoi äänen kovia kokeneelle Rayetille Aldnoah.Zeron molemmissa kausissa.

Aldnoah.Zeron Rayet on perhetilanteensa takia jumissa kahden maailman välissä. Oliko siihen vaikea samaistua?

Misawa: Rayet on hahmo, jolle isä on hyvin tärkeä, ja minäkin pidän paljon isästäni. Mietin siis näytellessäni, miltä tuntuisi, jos minulta vietäisiin isä. Sitä kautta hakeuduin rooliin eniten.

Menetettyään isänsä Rayet jäi tilanteeseen, jossa hän ei luota kehenkään niin maapallolla kuin Marsissa. Siinä mielessä hän on hyvin sulkeutunut hahmo. Toisaalta studion puolella kaikki olivat tosi ystävällisiä. Vaikka itse haluaisi olla muiden näyttelijöiden kanssa hyvää pataa, pitää näytellä hahmoa, joka ei luota kehenkään. Siinä oli semmoinen konflikti.

Valmistumisen jälkeen aiot keskittyä enemmän työhösi. Onko se sitten ääninäyttelemistä, laulamista vai jotain muuta?

Misawa: Pääjuttu on ääninäytteleminen, mutta haluan kokeilla kaikenlaisia hommia.

Kuka esittämistäsi hahmoista muistuttaa eniten itseäsi?

Misawa: Kuroyukihime kaiketi. Olemme molemmat ehkä pikkuisen tsundereja – sillä tavoin, ettei oikein hyvin osaa näyttää tunteitaan, mutta ne vuotavat yli jostain.

Nyt kun olet ollut jonkin aikaa Suomessa ja Desuconissa, mitä pidät tapahtumasta?

Misawa: Päällimmäisenä tulee mieleen, että ihmiset ovat todella hyvätapaisia ja tunnelma on tosi hyvä. Nimikirjoitustilaisuudessa minulle tuotiin valokuvakirjoja ja cd-levyjä signeerattaviksi. Tuli tunne, että täällä on oikeasti faneja, ja ilahduin siitä kovasti.

Mikä ääninäyttelemisessä on kaikkein kivointa?

Misawa: Sitä on niin paljon… Ainakin se, että tapaa tosi paljon erilaisia ihmisiä. Toinen on se, että oma ääni pääsee mukaan siihen animen maailmaan, jota on aina rakastanut. Joskus on vieläkin vaikea uskoa, että tv:stä tulee animea, jossa näyttelen. Että tuo olen minä!

Explore posts in the same categories: Anime, Lööpissä

Avainsanat: Accel World, Akuma no riddle, Aldnoah.Zero, Desucon, Gintama, Locodol, Misawa Sachika, Tamura Yukari, Toaru majutsu no index: Endymion no kiseki, Tokyo ESP

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.