Renttujen jouluyö: luukku 20

Tehotytöt-musikaalijakso See Me, Feel Me, Gnomey ei ole sarjan viimeinen, mutta tunnelmaltaan se on täysiverinen päätösjakso. Se on Jenkeissä nykyään “kielletty” lähinnä tarinansa poliittisten ulottuvuuksien vuoksi. Juonessa käsitelläänkin suuria kysymyksiä: Tehotyttöjä lähestyy salaperäinen menninkäinen Gnomey, joka tarjoutuu tuomaan Tuusvillen kaupunkiin pysyvän rauhan, jos tytöt luovuttavat hänelle supervoimansa. Diili syntyy, mutta pian tytöt ymmärtävät, että Gnomeyta sokeasti palvovilla tuusvilleläisillä ei ole enää vapaata tahtoa, ja nousevat vastarintaan.

Jakson musiikki on saanut suoran innoituksen rockoopperasta, ja sen soundi poikkeaa kokonaan tyypillisistä aamupiirretyistä. Se on selvästi tarkoitettu kuunneltavaksi katsottavan sijaan. Siinä ei ole yhtäkään puhuttua repliikkiä, ja hidastempoiset kohtaukset etenevät täysin musiikin ehdoilla. Nopeatempoiset ja vaativat kappaleet eivät päästä ääninäyttelijöitä helpolla, eikä kaikkien hahmojen laulusuorituksia kuuntelisikaan ilokseen.

Jakson ehdoton stara on Gnomey. Hänen komea äänensä erottuu edukseen heti hahmon ensiesiintymisessä hänen ehdottaessaan sopimusta Tehotytöille (alkaen videon kohdasta 4:58). Täyden vaikuttumisen aika tulee kuitenkin vasta, kun tytöt suostuvat diiliin. Gnomey kohoaa pilviin kutsumaan henkiä, joiden taikasanojen avulla hän voi päihittää Tuusvillen pahikset. Ja millainen kutsuhuuto se onkaan!

(Kelatkaas kohtaan 7:46.)

Gnomeyn rooli kirjoitettiin alun perin Jack Blackille, muttei häntä loppupeleissä saatu mukaan. Osaan päätyi kalenterissa jo aiemmin kuultu ihana Jess Harnell. Ei kaduta yhtään – Harnellin rokkiääni pääsee roolissa täysiin oikeuksiinsa.

Etenkin muiden, karrikoitujen ääntensä vankeina pyristelevien näyttelijöiden rinnalla käy selväksi, miten Harnell pystyy paitsi tulkitsemaan hahmon myös laulamaan katsojilta pöksyt jalasta. Alkusäkeissä ”Hear me, elders from the earth, hear me, elders from the sea / help me rid this city from this villainous treachery” hän panee kaikkensa pätkän jokaikiseen tavuun niin, että jännite tuntuu luissa ja ytimissä. Kun Harnell messuaa maagista mantraa keuhkojensa täydeltä, mielessä ei kertaakaan käy, että kyseessä olisi joku kakkosvaihtoehto.

Kohtalokkaat rummut ja laulajan intensiteetti saavat kouriintuntuvasti aikaan tunteen siitä, että nyt tapahtuu jotain suurta ja ihmeellistä. Kohtauksen visuaalinen puoli on muun jakson tavoin hidas, mutta tavallista happoisempi kauas ulottuvine horisontteineen, välkkyvine epilepsiavaloineen ja paljaan rintakehän yli panerointeineen. Lopuksi tehdään tilaa juonenkuljetukselle, kun Gnomey kukistaa pahikset ja vie tyttökolmikon voimat. Kohtauksen vaikutus on suorastaan tyrmäävä. Kaiken eeppisen jytinän jälkeen olo on kuin puulla päähän lyöty. Ja ne housut lojuvat hylättyinä jossain nurkassa…

Explore posts in the same categories: Joulukalenteri

Avainsanat: , ,

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: