Renttujen jouluyö: luukku 1

Kun puhutaan animaatiolauluista, suurin valikoima on epäilemättä Disneyllä. Yhtiön tuotannosta löytyy kuitenkin lukuisia upeita kappaleita, jotka eivät saa yhtä paljon huomiota kuin puljun suosituimmat teokset (emme ylipäätään oikein ymmärrä, miksi ihmiset puhuvat aina vain 90-luvun Disneystä). Tästä syystä kalenterissa on mukana myös menneiden vuosikymmenten Disney-pahislauluja!

Disneyn wanhempi edustus saa kunnian aloittaa Afurekon neljännen joulukalenterin. Ensimmäisenä on syynissä Disneyn 19. piirrosklassikko Viidakkokirjan Kaa-käärmeen lumoava kappale Trust In Me.

Disneyn elokuvaversio eroaa varsin paljon Rudyard Kiplingin alkuperäisestä kirjasta, ja myös tiikeripython Kaan asema on animaatiossa merkittävästi erilainen. Kiplingin teoksessa Kaa on badass mutta päähenkilö Mowglin ystävä ja mentori, Disneyn animaatioelokuvassa taas heikko ja jokseenkin koominen sivupahis, joka taantuu säälittävän mielistelijän tasolle vahvempiensa seurassa pelastaakseen nahkansa. Piirrettykäärmeellä on kuitenkin pahat mielessä koko ajan, yrittäähän hän syödä Mowglin elokuvan aikana pariinkin otteeseen. Aseenaan käärmellä on hypnotisoivat silmänsä, jotka katsekontaktin saatuaan turruttavat uhrin hetkessä tiskirätin henkiselle tasolle.

Robert ja Richard Shermanin Kaalle säveltämä kappale Trust In Me on kuin ironinen kehtolaulu, jonka avulla hahmo vakuuttaa kohteelleen olevansa luotettava ja hyvällä asialla. Kappaleessa on upeaa erityisesti se, kuinka täydellisessä ristiriidassa sen sanoma on hahmon motiivin kanssa – koko biisihän on silkkaa valhetta alusta loppuun! Laulun sanat ovat niin lempeät, että kontekstista irrotettuna ne voisivat olla peräisin aivan mistä tahansa pienten lasten tuutulaulukokoelmasta (etenkin Kaunottaren ja Kulkurin lempeä La La Lu tulee mieleen). Kaan todellinen tavoite tulee laulussa ilmi ainoastaan loppupuolella kohdassa ”Slowly and surely your senses / will cease to resist”. Siinä vaiheessa Mowgli on kuitenkin jo niin hypnoosin lumoissa, että pakeneminen on liian myöhäistä.

Kaa 01

Pim! Olet hypnotisoitu!

Mitään spektaakkelinäytöstä laulukohtauksesta ei yritetä tehdä, vaan laulu on hyvin lyhyt ja tunnelmaltaan hiljainen ja rauhallinen, suorastaan turruttava. Alkuperäisessä tarinassa hahmo hallitsi hypnoosisilmien sijaan käärmetanssin avulla, ja kappaleessa alati soiva viehkeä huilu tuokin erehdyttävästi mieleen käärmeenlumoajan (oli se säveltäjien tarkoitus tai ei). Lyriikoita kappaleessa on vähän, varsinainen lauluosuus alkaa vasta puolitoistaminuuttisen huilusoolon jälkeen. Ne vähäisetkin lyriikat ovat kuitenkin täynnä hauskaa, taitavaa ja leikittelevää riimittelyä.

Kaan alkuperäinen ääni Sterling Holloway tunnettiin hiljaisesta, suorastaan hennosta tenoriäänestään. Holloway antoi elämänsä aikana äänen monille Disney-yhtiön tunnetuille piirroshahmoille, joista Kaa lienee ainut puhtaasti pahantahtoinen (jos Liisan Veijarikissaa ei lasketa pahikseksi). Näyttelijä lisäsi Kaan puheeseen lespauksen, ja sammaltava s-äänne sihisee jatkuvasti myös käärmeen laulussa. Hän lausuu kappaleen sanat hyvin hitaasti kuten hahmon puherepliikitkin, mutta selkeästi runollisemmin. Selkeä sävyero laulun ja puheen välillä kuuluu selvästi, kun kesken tuudittelevan laulun Kaa estää transsissa kävelevää Mowglia putoamasta oksalta alas. Laulussa tuntuu olevan paljon enemmän lyriikoita kuin tosiasiassa on, sillä Holloway venyttää useimpia kappaleen äänteitä niin pitkälle kuin pystyy. Etenkin kertosäkeen lyriikat ”Trust in me / just in me” tuntuvat suorastaan sulavan yhteen, aivan kuin käärme varoisi visusti rikkomasta hypnoottista otettaan saaliistaan.

Viidakkokirjan vuonna 1994 tuotetussa suomidubissa Kaata esittää armoitettu ääninäyttelijä Antti Pääkkönen. Hänen artikulaationsa on hyvin samankaltainen kuin Hollowaylla, ja vaikka harjaantunut korva tunnistaisikin Pääkkösen roolista, on Kaan soundi kerrassaan ainutlaatuinen näyttelijän muihin dubbaustöihin verrattuna. Suomiversion ohjaaja Pekka Lehtosaaren mukaan Pääkkönen ei tiedä itsekään, miten aikanaan sai Kaan äänen aikaan eikä pysty toistamaan roolisuoritusta enää. Alkuperäisen tavoin myös laulun käännöksessä on hyvin vähän lyriikoita, joita Pääkkönen venyttää hauraalla äänensävyllään. Kuten Holloway, hänkin päättää laulun sihahtavaan, uhrin kohtalon sinetöivään kuiskaukseen.

 

Explore posts in the same categories: Joulukalenteri

Avainsanat: , , , , , , , , ,

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: