Vittu mitä paskaa – Hagure yuusha no Estetica

Lupasin viime vuodenvaihteessa kirjoittaa jostakin tuoreesta teoksesta.

En lupaa mitään vastaavaa enää koskaan, en niin pitkään kuin elän.

Lienee kohtalon ivaa, että sen kerran kun päätän seurata jotakin ajankohtaista animea, osoittautuu valitsemani sarja ala-arvoisimmaksi paskaksi sitten Apocalypse Zeron. (No hyvä on, hyvä on, alkuvuodesta katsomani Toriko oli ihan jepa, vaikkakin melko tylsä.) Tosin en valinnut tätä sarjaa nimenomaan omien intressieni pohjalta, vaan nappasin sen summanmutikassa uusien sarjojen listasta kirjoittaakseni siitä alku- ja loppufiilistelyt Anime-lehteen. Taistelin läpi 12-jaksoisen Hagure yuusha no Estetican itkien, potkien ja hautoen itsemurhaa. Ja koska lopputuomioon ei mahtunut murto-osakaan tuntemastani roihuavasta vihasta, päätyi pitempi versio blogiin. Teksti pohjautuu pitkälti reaaliaikaisiin, tuskaisiin muistiinpanoihini, joita en viitsinyt kummemmin jäsennellä järkevämpään muotoon. Tämä sarja ei ansaitse huoliteltua kohtelua.

Hagure yuusha no Estetica kertoo nuorista, jotka ovat sankaroineet fantasiamaailmoissa, oppineet taikavoimia ja nitistäneet demoniruhtinaita ja palanneet jälleen kotimaailmaansa. Sarjan päähenkilö on Ousawa Akatsuki -niminen nuori mies, joka kähmii kaikkea naispuolista ja nyysii neitojen alusvaatteita, koska syyt. Akatsuki salakuljettaa pelastamastaan fantasiamaailmasta demonikuninkaan tyttären, pinkkitukkaisen ja isotissisen Myuun. Normimaailmassa kaksikko menee ulottuvuusmatkaajille tarkoitettuun kouluun, Babeliin, missä Akatsuki väittää isotissistä Myuuta pikkusiskokseen. Myuulla on isot tissit.

Oppilaiden kokemuksia muissa maailmoissa ei puida, eikä kellään ole minkään sortin traumoja tai mitään. Kolmosjaksossa eräs tyttö mainitsee kärsineensä vaikeuksia sopeutua kouluun, mutta halaistua sanaa ei mainita siitä, että jollakulla saattaisi olla, no en tiiä, IKUISET TRAUMAT TAI JOTAIN. Tämäkin ongelma ilmenee ja poistuu saman jakson aikana jälkeä jättämättä kun Akatsuki tekee sen, minkä parhaiten taitaa; pervoaa alaikäistä. Isotissisen Myuun sopeutumisvaikeuksia ihmismaailmaan ei myöskään käsitellä millään tavalla – ne mainitaan lyhyesti yhdessä jaksossa, vaikka mitään ei siihen mennessä ole näytetty, eikä näytetä.

Babel-koulu on täysin idioottimainen instituutio. Koulu opettaa oppilaitaan taistelemaan taikavoimin hirviöitä vastaan, vaikka interplanaaristen sankareiden luulisi jo nimenomaan osaavan tämän. Eikö heitä pitäisi opettaa soveltamaan kykyjään tässä maailmassa ja tässä yhteiskunnassa? Miksi nämä nuoret eristetään tavallisesta kouluympäristöstä, josta he ovat seikkaillessaan jo valmiiksi jääneet paitsi? Miksi heidät suljetaan laitokseen kaltaistensa kera aiheuttamaan tuhoa eikä yritetä sopeuttaa takaisin kotimaailmaansa? Onneksi maailmanpoliisi-koulumafia-pahisorganisaatio -kuvio pelastaa!  Suuruudenhullun järjestön tarkoitusperät tarjoavat ainoan järkevän selityksen Babelin olemassaololle – muuuuutta tämäkin juonikuvio unohdetaan iloisesti saman tien. Oho. Myuulla on muuten isot tissit.

Ylipäätään juonikaaret ja motiivit vuorottelevat sarjassa täysin järjettömästi. Millekään ei anneta kunnollista alustusta saatika ratkaisua – viisi minuuttia tätä, viisi minuuttia toista. Eräässäkin jaksossa tavataan oppilas, jonka mielestä koulusysteemi kusee suunnilleen yhtä paljon kuin katsojan mielestä. Koko hahmo kuitenkin haudataan saman tien, eikä tätä tai tämän varsin raakoihin faktoihin perustuvia mielipiteitä enää koskaan mainita. Sen sijaan heti perään ilmestyvät täysin puun takaa isotissisen Myuun isukkiangstit, jotka ovat tähän saakka olleet täysin huomiotta. Ja sitten nekin unohtuvat. Sen jälkeen saammekin koko jaksollisen alusvaateostoksia! (Ettei vain pääsisi unohtumaan, että Myuulla on isot tissit.) Ja yhtäkkiä Akatsukin isukkiangstit. Mitä vittua.

Asioita ja henkilöitä vain tulee ja menee ilman, että ketään kiinnostaa, kukaan välittää tai mikään jää mieleen. Sarja on niin pinnallisuudessaan niin unohdettava, että katsojan on vaikeuksia muistaa, mitä edellisessä jaksossa on tapahtunut, vaikka sen olisi katsonut samana päivänä. Yhdelläkään hahmolla ei ole taustaa tai toimintaympäristöä, joka määrittäisi näitä, eikä kenenkään kohtalo liikuta suuntaan tai toiseen.

Raivostuttavan ylivertainen kusipäähenkilö Akatsuki on kuin jonkun hikisen limaotakun self-insertion. Hän saa tehdä mitä tahansa törkeyksiä joutumatta koskaan edesvastuuseen, ja hänen kusipäisyytensä tuntuu houkuttavan tyttöjä kuin hunaja kärpäsiä. Yksikään hahmo ei pärjää alkuunkaan hänen kaikenkattavalle ylivoimaisuudelleen, jolle ei edes tarjota mitään kunnollista selitystä. Emme koskaan näe tai kuule, miten juuri Akatsukista on tullut näin voimakas. Emme tiedä, miten hänen kykynsä toimivat, mihin piirteisiin tai fyysisiin edellytyksiin ne nojaavat, tai mitkä niiden mahdolliset heikkoudet ovat. Kenenkään voimien luonnetta, alkuperää tai toimintatapoja ei selitetä; ne vain ilmestyvät tyhjästä aina vallan sopivasti tilanteen niin vaatiessa. Muiden hahmojen taikavoimat ovat äärimmäisen tylsää ja epäomaperäistä elementtisorttia. Muistutetaan tässä välissä, että Myuulla on isot tissit.

Naishahmot ovat naurettavan avuttomia Akatsukin lähentelyjä vastaan. Koko naiskaartin voisi korvata inisevillä kaalinkerillä, eikä kukaan huomaisi eroa. Isotissisen mutta viattoman Myuun yliseksualisointi on huono vitsi, joka vanhentuu jo ennen kuin on alkanut. Ja miksi nämä tytöt vain punastelevat sievistellen aina kun äijä käy päälle, repii vaatteet yltä, uhkailee ja nöyryyttää? Miksi kukaan pitää tästä paskiaisesta, joka toistuvasti ja tieten tahtoen käyttää voimakeinoja fäpätäkseen alastomille koulutovereilleen? Miksei kukaan vaan PLIIS lyö Akatsukin omahyväistä naamaa sisään?

JA MIKSEI TÄMÄ TISSILÄPPÄ LOPU KOSKAAN? LUULISI, ETTÄ KOKONAAN TOISESTA ULOTTUVUUDESTA SAAPUNEELLA OLIIS MUITAKI ONGELMIA KUIN VÄHÄN HUONOSTI ISTUVA PAITA. MIKSI TÄSSÄ OPETETAAN, MITEN RINTALIIVIT PUETAAN? MIKSI TÄMÄ ON NIIN TÄRKEÄÄ TIETOA? EIKÄ NIIDEN PUKEMINEN OLE OIKEASTI NOIN VAIKEAA. MIKSI TUOSSA JUMPPAPUVUSSA ON REIKÄ KESKELLÄ? WHAT IS THIS BULLSHIT

Isäni tapettiin ja nyt elän toisessa maailmassa isäni murhaajan kanssa -> suurin ahdinkoni on hankala kuppikoko.

Loppupuolella sarja keksii, että on olemassa sellainenkin asia kuin juoni. Yhtäkkiä yritetään rakentaa jotain suurempaa tarinaa, mutta kun kukaan – etenkään ah niin täydellinen Akatsuki – ei opi mitään tai muutu miksikään, vilpittömyyden yritykset lähinnä haukotuttavat. Kun teos ei välitä, miksi katsojankaan pitäisi välittää?

Ääninäyttelijöitä käy sääliksi; etenkin Ueda Kanaa ja Inoue Marinaa, jotka ovat aivan liian hyviä tällaiseen ala-arvoiseen sontaan. Ueda on kiinnitetty osaansa varmaan ainoastaan siksi, että hänen hahmollaan vihjaillaan olevan säpinää tyttöjen kanssa. Siis KERRAN. Lahjakkaan Hanazawa Kanan ulosanti lapsinerozombina on heikointa häneltä kuulemaani. Epämääräisinä pahviarkkipahiksina hukkaan menevät Sakurai Takahiro ja Sugiyama Noriaki eivät säväytä, vaan kuulostavat tylsistyvän kuoliaiksi. Pääosan Okamoto Nobuhiko ei saa hahmostaan mitään irti, vaan valssailee läpi koko sarjan yhteen ja samaan vinoilevaan sävyyn, mikä vain lisää Akatsukin pinnallisuutta ja tekopyhyyttä.

Päätösjakso viittaa uhkaavasti toiseen kauteen. Toivon hartaasti, ettei sellaista koskaan tehdä. Lienee silti parasta alkaa rakentaa ydinsuojaa sitä mahdollisuutta vastaan.

Explore posts in the same categories: TV-sarjat

Avainsanat: , , , , , , , ,

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.

5 kommenttia : “Vittu mitä paskaa – Hagure yuusha no Estetica”

  1. Pertza Says:

    Mä en oikein koskaan ymmärtäny, miksi te sun siskos kanssa katsoitte ja arvostelitte Anime-lehteen nämä kesäkauden tissiservicesarjat, kun te kuitenkin olette täysin katsojaspektrin toiselta puolen kuin kelle nämä sarjat edes on tarkoitettu (siis jos näillä oikeasti edes on olemassa kohdeyleisö)? Jäikö teille vain luu käteen ja muut ehtivät nappaamaan ne oikeasti paremmat sarjat? Onnittelen kuitenkin, että jaksoit kiduttaa itseäsi, kun itse droppasin 4. tai 5. jakson jälkeen.

    • Nita Says:

      Totta on, ettemme ole fanservicesarjojen kohderyhmää, muttei se tarkoita, ettemme ikinä voisi tykätä sellaisista. Pidämme suuresti esimerkiksi Akahori Satorun sarjoista, joissa niitä tissejä on aika rutkasti.

      Itse valitsin yhdeksi kesäkauden animekseni Boku-H:n, koska odotin siitä oikeasti hauskaa katselukokemusta trölölöl-premisseineen, eikä se ollutkaan huonoin katsomistani sarjoista. Se vain ei ollut kovin ihmeellinen edes fanservicen osalta (vaikka Lisara on kyl aika ihana). Jos se tai Hagure yuusha no estetica olisivat Akahorin käsialaa, ne olisivat takuulla paljon parempia 😛

  2. FreakyM Says:

    Haukkuarvosteluja on hauska lukea – tällaisten sontakasojen tapauksessa usein monta kertaa hauskempaa kuin itse sarjan katsominen. Ei mulla muuta. Jäi tosin epäselväksi, Myuulla ilmeisesti on rintavarustus tavallista suurempi?

  3. Nekki Says:

    Wow… Kuulostaa ihan Iltsun kriitikolta viimeisen Twilight-leffan jälkeen. Propsit tosiaan täältäkin siitä että mokomaan kykenit. Kiva että löytyy tämmöisiä ennaltaehkäiseviä postauksia. Vaikka normaalisti ko. genre kuuluu omiin suosikkeihin, vaikuttaa siltä että tämä menee skippii. Ei muuta kun Highscool DxD:n kakkoskautta odottelemaan täällä luolassa. Over and out.


  4. […] on myös selkeästi journaalityylistä, “terkut japanista”. Seiyuu-asiantuntijablogina tunnettu Afureko yllättää blogaamalla uudesta animesta ja tyyli on tällä kertaa tavallista journaalimpi . On […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: