Disney Nostalgia: Ankronikka (3/4)

Välttelen yleensä uudenvuodenlupausten tekemistä, sillä tapaan aina luvata enemmän ja eeppisempää kuin mihin pystyn (ainakin ilman suuria voimanponnistuksia). Houkutus kuitenkin paisui vastustamattomaksi kuultuani, että Nita aikoi ihanuuden vuoden aikana kirjoittaa Afurekoon 80-luvun Turtles-sarjasta ja katsoa sitä varten sarjan kaikki 10 tuotantokautta. Mietittyäni jonkin aikaa sopivaa aihetta päätin lopulta, että nythän minulla olisi lopultakin hyvä syy blogata toisesta 80-luvun hittipiirrossarjasta, Disneyn 100-jaksoisesta Ankronikasta. Pitkä tovi tässä ehti vierähtää, mutta lopulta minulla on tarjottavana blogin lukijoille tuhti tieto- ja ihkutuspaketti Disney-ankkojen seikkailuista neljässä eri osassa.

Nostalgiasyistä johtuen käytän tekstissä pääosin sarjan hahmojen ja jaksojen suomenkielisiä nimiä. Tekstiä ei ole jaettu useampaan osaan niinkään ylimassiivisen tekstimäärän, vaan lähinnä selkeyden vuoksi – vaikka ankaraa namedroppailua onkin luvassa, kyllähän te tiedätte mitä meiltä voi odottaa.

Ankronikan yleispiirteiden ja hahmojen käsittelyn jälkeen tehdään aikaharppaus ja tarkastellaan, miten sarjaa on julkaisumielessä kohdeltu ja miten sarja itse on tahtomattaan kohdellut muita.

Johtuako siitä, että Disney on ensisijaisesti elokuvayhtiö jolle tv-sarjat ovat vain ylimääräistä plussaa, mutta se on joka tapauksessa aina ollut melkoisen huono julkaisemaan animoituja televisiosarjojaan DVD-muodossa. Puljun klassikkoelokuvia tuodaan kyllä jatkuvasti myyntiin ties minä erikoislättyinä ja jopa tv-sarjoihin perustuvat elokuvat on julkaistu oikeaoppisesti DVD:llä, mutta varsinaisten sarjojen fanit jäävät valitettavasti vieläkin lähinnä nuolemaan näppejään.

Ankronikasta on julkaistu Amerikassa kolme DVD-boksia vuosien 2005–2007 aikana. Boksit sisältävät yhteensä 75 jaksoa sarjan sadasta jaksosta, mutta viimeisten 25 jakson julkaisemisesta ei ole (huhuista huolimatta) kuulunut tähän mennessä minkäänlaisia varmistettuja suunnitelmia. Ankronikka ei kuitenkaan ole ainut puutteellisesta julkaisusta kärsinyt sarja – Disney julkaisi vanhoja animaatiosarjojaan ahkerasti DVD-muodossa 00-luvun puolivälissä, mutta valitettavasti yhtäkään Disneyn kultaisista animaatiosarjoista ei ole tiettävästi julkaistu kokonaan (Ankronikka: 75/100, Varjoankka: 54/91, Pilipalipilotit: 54/65, Tikun ja Takun Pelastuspartio: 51/65, Hopon poppoo: säälittävät 3/65). Uusia julkaisuja kuitenkin putkahtelee yhä silloin tällöin – Ankronikasta on itse asiassa juuri tänä syksynä julkaistu ensimmäistä kertaa DVD-bokseja Euroopan aluekoodeilla, vaikka nekään eivät sisällä sarjan kaikkia jaksoja. Disneyn uuden hittisarjan Phineas & Ferbin ensimmäisen kauden jaksoja tuodaan kuitenkin nykyisin DVD:lle jopa Suomessakin, joten toivoa sopii että myös muita Disneyn sarjoja nähtäisiin tulevaisuudessa vielä myynnissä DVD-hyllyillä.

Suomessa tilanne on tunnetusti vielä surkeampi mitä Disney-sarjojen julkaisemiseen tulee. Ankronikkaa on näytetty Suomen televisiossa pitkin 90-lukua ja vielä 2000-luvullakin, ja viime vuodet se on pyörinyt Disneyn satelliittikanavilla. Sarjasta julkaistiin 90-luvulla useita myyntivideokasetteja (itse omistamme vain kuvassa keskellä näkyvät VHS-kasetit, mikäli nurkissasi pyörii muita Ankronikka-videoita ja haluat päästä niistä eroon, ota yhteyttä!), mutta videokasetit sisältävät yhteensä vain osan sarjasta, koska vanhoille VHS-nauhoille mahtui yleensä vain kaksi jaksoa. Ankronikka on kuitenkin sikäli poikkeuksellinen tapaus, että sitä on julkaistu DVD:llä myös Suomessa – sarjasta nimittäin tehtiin kaksi suomalaista DVD-julkaisua vuonna 2007. Levyt sisälsivät yhteensä 12 jaksoa, jotka tosin olisi voitu valita paremminkin, koska niistä kahteen ei ole olemassa suomenkielistä ääniraitaa ollenkaan. Suomalaiset Disney-fanit voivat joka tapauksessa katsoa Ankronikkaa yhä Disneyn satelliittikanavilta, ja vasta Suomeen rantautuneen Netflix-videopalvelunkin valikoimasta löytyy parikymmentä sarjan jaksoa.

Kuppaisista video- ja DVD-julkaisuista huolimatta Ankronikka on ensiesityksestään lähtien nauttinut monien Disney-fanien vankkumatonta suosiota, ja sillä on yhä erittäin vahva kulttiasema etenkin Amerikassa, missä Disney-hahmoista kertovat sarjakuvat eivät ole ”se ykkös-Disney” samaan tapaan kuin Euroopassa. Mutta onko eri maanosien fanien välillä käytännössä jotain eroa ja onko sillä loppujen lopuksi edes mitään väliä?

Periaatteessa ero näkyy siinä, että sarjakuvissa jokaisella piirtäjällä on oma tyylinsä ja tapansa käsitellä Ankkalinnaa ja sen hahmoja, joten sarjakuvia lukevat ovat tottuneet siihen, ettei Disneyn maailmassa ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa kaanonmaailmaa. Amerikassa nämä Disneyn sarjakuvat eivät ole samalla lailla osa ihmisten elämää, joten 80-luvun hittisarja Ankronikasta on viimeisten vuosikymmenien aikana muodostunut Jenkeissä eräänlainen Ankkalinnan kaanonuniversumi. Tämä tuli todistettua erityisen ikävästi 90-luvun puolivälissä, kun Disneyltä tuli uusi Akusta ja sisarenpojistaan kertova piirrossarja Nokkapokka (Quack Pack). Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen Nokkapokka ei sijoittunut Ankronikan kanssa samaan kaanoniin, vaan sarja haki inspiraatiota vanhoista kultaisista Aku Ankka -lyhytpiirretyistä, joiden ihmishahmoista suurin osa on piirretty realistisesti antropomorfisten eläinhahmojen sijaan – tämän vuoksi Nokkapokassa nähdäänkin vain muutamia Disneyn originaalihahmoja. Se pieni mutta sitäkin äänekkäämpi osa Ankronikan faneista ei kuitenkaan sulattanut Disney-ankoista kertovaa sarjaa joka poikkesi Ankronikan maailmasta niin merkittävästi. Nokkapokasta valitettiin Amerikassa lopulta niin paljon, että sarjan tuotanto lopetettiin kesken ja se jäi aiottua lyhyemmäksi, vain 39 jakson mittaiseksi.

Meistä Disneyn sarjakuvien parissa kasvaneista kuulostaa järjettömältä, että jotkut voivat ihastua yhteen Disney-kaanoniin niin paljon, etteivät kerta kaikkiaan pysty hyväksymään muita versioita. Nokkapokan päätyminen vasaran alle oli suunnaton sääli, sillä sarja ei tyytynyt vain toistamaan vanhoja totuttuja kaavoja, vaan oli rohkeasti oma erilainen itsensä – ja juuri tämä rohkea ”erilaisuus” johti sen tuhoon. Nokkapokan syntytarina ei kuitenkaan loppujen lopuksi eroa paljoa Ankronikasta, joka myöskin oli riski syntyessään ja jonka monet Disneyn ja Carl Barksin fanit lyttäsivät saman tien. Ankronikka ei kuitenkaan kaatunut vaikka siitä valitettiin äänekkäästi jo 80-luvulla, Nokkapokka taas kaatui juuri Ankronikan supersuosion vuoksi. Mutta voiko jotain viihdetuotosta oikeasti mennä syyttämään siitä, että se on ”liian hyvä”? Vika ei ole kummassakaan sarjassa, vaan korkeintaan Ankronikan kasvattamassa amerikkalaisessa Disney-sukupolvessa, josta osa ei ole täysin sisäistänyt Disneyn kaanonideaa – eli siis sitä, että yhtä virallista kaanonia ei ole. Eurooppalaisille Disney-faneille niin Ankronikka kuin Nokkapokkakin ovat vain kaksi Disney-sarjaa muiden joukossa, eikä niistä tykkääminen tee kenestäkään sen huonompaa tai parempaa fania kuin muistakaan.

Aku halii ankanpoikia niin Ankronikassa kuin Nokkapokassakin!

Blogitekstisarjan viimeisessä osassa on jälleen luvassa silmitöntä ihkutusta, sillä käyn läpi Ankronikan viisi minulle kaikkein rakkainta ja merkityksellisintä jaksoa ja teen selväksi, miksi niitä ei kenenkään Ankronikasta pitävän tulisi jättää väliin!

Ja olin muuten täysin tosissani tekstin keskellä olevan ilmoituksen suhteen: jos omistat ylimääräisiä tai turhia Ankronikka VHS -kasetteja niin laita viestiä joko blogimailiin tai kommentoimalla tätä postausta!

Explore posts in the same categories: Disney Nostalgia, USA

Avainsanat: Ankronikka, Carl Barks, Disney, Hopon poppoo, Nokkapokka, Phineas & Ferb, Pilipalipilotit, Tikun ja Takun Pelastuspartio, Turtles, Varjoankka

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.