Lööpissä: ”Herra Pihvi, mun ainoa ystäväni”

Suomessa valtavirtadubbeihin tavataan hankkia lapsirooleihin ihka oikeita nassikoita, ja lahjakkuudet löytyvät usein suhteiden kautta. Animaatioiden lapsihahmot säilyvät ikuisesti nuorina, lapsinäyttelijät taas eivät. Siinä missä aikuinen voi uurastaa jälkiäänityksen parissa vuosikymmeniä, lapsidubbaajat isoiksi kasvettuaan joko jatkavat hommissa tai putoilevat hiljakseen kartalta uuden sukupolven astuessa edellisten tilalle. 2000-luvun lapsidubbaajien ahkerimpia nimiä on niin valkokankaalla kuin television aamupiirretyissäkin kunnostautunut Akira Takaki. Viisitoistavuotias Takaki on nyt lapsirooleista valmistumisen kynnyksellä, ja Afureko kävi kysymässä häneltä tuntoja dubbaustyöstä.

Afureko: Voisitko aluksi kertoa, miten päädyit dubbaushommiin?

Takaki: Päädyin siihen niin, että kaverin isä, Kari Hietalahti, pyysi joitain poikia Karhuveljeni Koda -elokuvan koeäänityksiin toukokuussa 2003. Menin sinne sitten muutaman muun tyypin kanssa. En päässyt silloin siihen elokuvaan, mutta siellä jotenkin ihastuttiin ääneeni, niin pääsin sitten johonkin muuhun.

Afureko: Aloitit dubbauksen siis seitsenvuotiaana. Oliko repliikkien lukemisessa ongelmia?

Takaki: Ei. Opin lukemaan kolmevuotiaana, joten luin siinä vaiheessa ihan sujuvasti.

Afureko: Mikä sitten oli ensimmäinen dubbausroolisi?

Takaki: Se oli joku Viidakkovekara Juuso -jakso silloin kesän lopussa. Sain siitä lähtien säännöllisesti rooleja. Tein myös ensimmäisen Nalle Puh -elokuvan samaan aikaan kesän lopussa.

Takakin pitkäaikaisin rooli on tänä vuonna päättynyt Nalle Puhin Ruu.

Afureko: Nalle Puhin Ruu onkin pitkäaikaisimpia roolejasi. Millaista oli tehdä roolia?

Takaki: Ihan mukavaa. Ruun luonne vaihtelee välillä niissä, teen ihan kaikenlaisia Ruu-rooleja. Se tietokoneanimoitu sarja (Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh) on surkea, mutta elokuvat ovat hyviä!

Afureko: Nalle Puhin elokuva oli tosiaan äänenmurroksen myötä viimeinen Ruusi. Miltä roolin jättäminen tuntuu?

Takaki: Ei mitenkään erityisen haikealta, ihan normaalilta, koska olen jättänyt muitakin rooleja joskus.

Afureko: Esität pikkulasta myös Disneyn Phineas ja Ferb -sarjassa, jossa teet Baljeetia. Oletko yhä siinä roolissa?

Takaki: Juu, tein toissaviikolla sitä, ja se oli kauheaa, koska en oikeastaan enää sovi siihen rooliin ollenkaan. Tuo toissaviikkoinen oli ehkä se viimeinen, ehkä sitten ensi kerralla vaihtuu. Phineas ja Ferb on kyllä tosi kiva sarja.

Ponyo rantakalliolla -elokuvan suomiversiossa Takaki esitti päähenkilö Sosukea.

Afureko: Sinulla on Disneyn ja muiden länsimaisten animaatioiden lisäksi ollut rooleja myös animessa, kuten Digimon Tamersissa ja Ponyo rantakalliolla -elokuvassa. Millaista niiden parissa on ollut?

Takaki: Japanilaiset animaatiot ovat parhaita, joten niitä on ollut tosi kivaa tehdä! Jos hoksaan itse niissä käännösvirheitä, en kehtaa korjata niitä, se on vähän epämiellyttävää.

Afureko: Miten saat työtarjouksia?

Takaki: Äiti on minun sihteerini, hän välittää kaikki tiedot minulle. Alussa perheeni oli innoissaan dubbaustyöstäni, mutta siitä on tullut sellaista rutiinihommaa. Pikkusisaruksenikin ovat ruvenneet dubbaamaan, joten siitä on tullut normaalia arkea.

Afureko: Millaisia neuvoja saat dubbausohjaajilta?

Takaki: Jos repliikki on liian lyhyt, sanotaan, että pitää muuttaa sitä pituutta. Sitten sellaisia, millaisella äänellä pitää tehdä, ja sellaista.

Afureko: Annetaanko sinulle esimerkiksi jotain mielikuvia?

Takaki: Ei, teen aika itsenäisesti, se on minulle luontevaa. Teen vähän konemaisesti, en ajattele oikein mitään, kun dubbaan. Teen suoraan kuulematta alkuperäistä repliikkiä. Olen niin kuin roolissa sisällä.

Afureko: Nyt kun sinulla on kokemusta dubbaamisesta, näytteletkö eri tavalla? Entä onko tapa, jolla sinua ohjataan, muuttunut?

Takaki: Aika samalla tavalla kohdellaan, ja näyttelenkin aika samalla tavalla kuin silloin. Ehkä kuitenkin alkuaikoina näyttelin vähän luonnonmukaisemmin. Nyt siitä on tullut rutiinia. Saan yhä niitä perusneuvoja repliikin pituudesta ja sellaista.

Phineas ja Ferb -sarjassa Takaki on päähenkilökaksikon nörttiystävä Baljeet.

Afureko: Millaista on, kun pitää saada repliikit tietyn pituiseksi?

Takaki: Joskus tuntuu aika hölmöltä, jos pitää venyttää sanoja. Toisinaan repliikkiin keksitään lisäsanoja.

Afureko: Millaisia ihmisiä dubbauksessa tapaa?

Takaki: Jotkut ohjaajat ovat mukavia, jotkut sitten vähemmän mukavia. Aulassa kyllä tapaa muita näyttelijöitä, mutten mitenkään juttele heidän kanssaan.

Afureko: Mitä mieltä olet suomalaisen dubbauksen tasosta?

Takaki: Suomessa ei tehdä niin hyviä dubbauksia kuin Japanissa, mutta kuitenkin tyydyttäviä. Joskus ne ovat surkeita, mutta normidubbaukset ovat mielestäni hyviä. Katson japaniksi kaikenlaisia sarjoja ja elokuvia, jotka eivät ole vielä ilmestyneet Suomessa.

Afureko: Olisiko sinusta sitten itsestäsi kiva joskus ääninäytellä japaniksi?

Takaki: En osaa puhua japania kovin hyvin, siinä mielessä en oikein tiedä, onnistuisiko se.

Afureko: Katsotko niitä elokuvia, joissa itse esiinnyt?

Takaki: En ole tähän mennessä katsonut, muttei se oikein mahdotontakaan ole, että joskus tulisi katsottua. Elokuvista saa omat kappaleet kotiin, jos pyytää, mutta usein se unohtuu.

Afureko: Onko sinut joskus tunnistettu dubbauksistasi?

Takaki: Meidän koulussa kyllä, muttei muualla. Käyn ihan normaalisti koulua, dubbaus ei siihen mitenkään erityisesti vaikuta.

Afureko: Onko sinulla suosikkia omista rooleistasi?

Takaki dubbasi Digimon Tamersin sankarin Takaton koko sarjan pituudelta.

Takaki: Digimon Tamersissa Takato oli kyllä aika kiva, osasin jotenkin samaistua häneen. Oli myös kiva, että ohjelma oli japanilainen, hahmot käyttäytyivät luonnonmukaisemmin kuin Disneyssä.

Afureko: Minkälaisia rooleja on kaikkein mukavin tehdä?

Takaki: En oikein tiedä. Jos on joku hyvä sarja tai elokuva, sellaisia on mukava tehdä!

Afureko: Monien dubbaajien mukaan teoksesta ei usein saa kunnon kuvaa, koska sitä ei näe kokonaan. Mitä mieltä itse olet?

Takaki: Kyllä jos on iso osa, niin sarjasta tai elokuvasta tulee kokonaiskuva, saa käsityksen siitä, millainen se on. Alkuvaiheessa sain tekstit itselleni etukäteen, mutta se koettiin turhaksi. En oikeastaan ikinä harjoitellut niitä etukäteen. Ei niitä enää lähetetä.

Afureko: Mikä dubbaamisessa yleensä on kaikkein hauskinta? Entä vaativaa?

Takaki: Dubbaaminen on silleen yleishauskaa. Improvisaatio on hankalaa minulle, en ikinä oikein osaa improvisoida. Jos ei ole niitä sanoja määritelty tarkasti repliikkeihin, tai jos jotain täytesanoja pitää keksiä itse. Äänen muuntelu on myös sellainen, mitä en osaa tehdä. Yleensä puhun normaalilla äänellä, mutta joskus tulee rooleja, joissa joutuu muuttamaan ääntä, ja se on mielestäni jotenkin epämiellyttävää.

Afureko: Onko jotain roolia, johon aikoinasi hait ja olisit halunnut, muttet saanut sitä?

Takaki: Ei erityisemmin. On ehkä kolme sellaista roolia, johon olen hakenut, mutten päässyt, eikä se oikeastaan tuntunut miltään.

Afureko: Tuleeko sinulle mieleen mitään hassuja repliikkejä, joita olisit joutunut dubatessa sanomaan?

Takaki: En muista, ei ole mitään erityistä suosikkirepliikkiä. Kaikki ovat vähän sellaisia normaaleja.

Afureko: Tuntuuko siltä, että dubbausta tulee aikuisenakin tehtyä?

Takaki: Kyllä minusta varmaan tulee isona jotain muuta. Nyt kun pikkupoikaroolit ovat ohi, ne työt saattavat loppua, tai sitten tulee vähän erilaisempia rooleja. En oikeastaan vielä tiedä.

Afureko: Haluaisitko vaikka ruveta dubbaamaan sellaisia salskeita sankareita? :3

Takaki: Ei oikein kuulosta houkuttelevalta, mutta kyllä sekin kelpaisi.

Afureko: Paljon kiitoksia mielenkiintoisesta haastattelusta!

Sisarusten suosikki Takakin rooleista taitaa olla Riemukas Robinsonin perhe -leffan ei-ihan-niin-riemukas Kuuppa.

Explore posts in the same categories: dubbaus, Lööpissä

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.

6 kommenttia : “Lööpissä: ”Herra Pihvi, mun ainoa ystäväni””

  1. Aquila Says:

    Ihanaa, kiitoksia 😀

  2. Jellis Says:

    Tästähän tuli hyvä! Kiva kun jaksoitte näin nopeasti tehdä valmiiksi. Tässä ei nyt tullut mulle varsinaisesti mitään uutta kun kuulin haastattelun livenä, mutta on mielenkiintoista nähdä minkälaisena tämä on puheesta ”paperille” päätynyt. 😀

    Akira olet tehnyt hienoja rooleja ja toivottavasti sinua tullaan jatkossakin kuulemaan dubbauksissa! Kiitokset juttutuokiosta! 🙂

  3. adri Says:

    oi, kiitos tästä blogista! olen jo yli vuoden ajan etsinyt epätoivosesti kaikkea mahdollista tietoa ääninäyttelemisestä ja etenkin siitä miten se tapahtuu (studiossa), ja kaikkea mahdollista siihen liittyvää, ja sitten kymmenien tuloksettomien yritysten jälkeen törmään tähän 😀 kiitos paljon, vietinkin mukavan tovin kahlaten kaikki tekstit läpi! Olisi mahtavaa jos pääsisitte joskus haastattelemaan Velimatti Rantaa, luuletteko että se olisi mahdollista?

    • Cilla Says:

      Mahtavaa, että työstämme on ollut iloa ja hyötyä! Tämän vuoden puolella emme uusia haastatteluja ehdi enää tekemään, mutta suunnitteilla on jo monta ensi vuodelle! 😉 Mekin pidämme hirmuisesti Velimatti Rannasta, haluamme häneltäkin ehdottomasti dubbaushaastattelun joskus tulevaisuudessa!

      ~C


  4. Itekkin pidän Akira Takakin suorituksesta. 🙂 Ruu on lemppariroolini, mitä hän on tehnyt. 🙂 Tosi hieno haastattelu. 🙂


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: