Vertailu: Lumikki ja seitsemän kääpiötä – Ranin vs. Lehtosaari

Kuten yleissivistys tietää, vuonna 1937 valmistunut Lumikki ja seitsemän kääpiötä oli maailman ensimmäinen kokoillan piirroselokuva. (Kunnia kuuluu oikeastaan argentiinalaiselle propagandafilmille El Apóstolille vuodelta 1917, mutta Lumikki on yhä ensimmäinen värillinen piirroselokuva.) Se oli aikanaan visionääri Walt Disneyn suuruudenhulluin hanke, jota nimitettiin lehdistössä ”Disneyn haihatukseksi”. Disneyn ottamat huikeat taloudelliset riskit osoittautuivat kannattaviksi – Lumikki on vieläkin maailman katsotuimpia piirrosleffoja.

Suomen ensi-iltansa Lumikki sai 1938, mutta jälkiäänityksiä Disneyn piirroselokuviin alettiin tehdä vasta 60-luvulla. Ritva Laaton ohjaama Lumikki-dubbaus vuonna 1962 oli niistä ensimmäinen. Kotivideoilta ja DVD:iltä tuttu dubbaus on Pekka Lehtosaaren ohjaus vuodelta 1993. Siihen väliin mahtui vielä ainakin yksi versio, Matti Raninin ohjaus todennäköisesti vuodelta 1982.

Monet vanhoista Disney-dubbauksista ovat yhä tallessa Kansallisen audiovisuaalisen arkiston KAVAn kätköissä. Kun suomalaisella Disney-fanien foorumilla, Taikalinnassa, tuli puhetta vanhoista jälkiäänityksistä, syntyi ajatus yksityisnäytöksistä, joissa näitä unohdettuja aarteita voisi kokea omin korvin. Niinpä lauantaina 26. helmikuuta kolmisenkymmentä ihmistä ilmaantui elokuvateatteri Orioniin katsomaan Raninin Lumikkia.

Lumikin tarinahan on kaikille tuttu: viatonta prinsessaa sortaa turhamainen äitipuoli, jonka nimeksi mainitaan taustatiedoissa kuningatar Grimhilde. Tämä kysyy joka päivä taikapeililtään, ken on maassa kaunehin. Kun peili vastaa Lumikin olevan kaunein, kuningatar päättää surmauttaa tytön. Tehtävään määrätty metsästäjä ei kuitenkaan kykene hirmutekoon, vaan lähettää prinsessan pakoon synkkään metsään. Lumikki ystävystyy metsän eläinten kanssa ja päätyy sievään mökkiin, jota asuttavat seitsemän vekkulia kääpiötä. Lumikki jää emännöimään taloa, mutta kuningatar saa tietää hänen olevan hengissä ja lähtee omakätisesti murhaamaan häntä vanhaksi eukoksi naamioituneena.

"With a smile and a song..."

Disney halusi aikanaan ihanalle satuprinsessalleen erikoisen, erottuvan äänen ja valitsi osaan parikymppisen Adriana Caselottin, jonka ääni on suorastaan ihmisvastine piccolohuilulle. Dubbauksissa yritetään tavallisesti matkia Caselottin persoonallista ääntä, ja näin on myös Lehtosaaren suomiversiossa, jossa Lumikin repliikit esittää Riikka Väyrynen ja laulut Kukka-Maaria Ahonen. Väyrynen suoriutuu sinänsä hyvin vaikeasta tehtävästään, muttei saa vuorosanoihinsa samanlaista nuorekkuutta kuin Caselotti. Alkuperäinen Lumikki on vilpitön lapsukainen, suomenkielinen taas aikuisempi, vaisumpi ja tyynempi. Tosin nykykatsojan korvaan Caselotti saattaa kuulostaa jopa naurettavalta aikakaudelle tyypillisine laulutapoineen.

Suunnilleen kaikki Raninin versiossa esiintyvistä olivat ohjaajan hyviä ystäviä. Lumikkia esittänyt Jaana Oravisto oli dubbauksen tekoaikaan Raninin miniä. Laulut puolestaan esitti Johanna Nurmimaa, joka esiintyi lukuisissa Raninin luotsaamissa dubbauksissa ja musiikkisaduissa. Oravisto kuulostaa roolissa oikein prototyyppiseltä Suomi-neitokaiselta sievine, pehmeine äänineen. Hän on Caselottia tavallisemman kuuloinen, mutta teeskentelemätön ja onnistuu tuomaan rooliin samanlaista lapsekkuutta kuin alkuperäisnäyttelijä. Nurmimaan äänessä kuulee selvän eron Oraviston dialogiin – niistä muutamista alkuperäisraidalta peräisin olevista laulupätkistä puhumattakaan – mutta hänen täyteläisiä laulusuorituksiaan oli ilo kuulla.

Lumikkia vainoava kuningatar on huikea aloitus Disney-pahiskavalkadille. Alkuperäisversiossa Lucille La Verne esittää sekä jylhää kuningatarta että tämän naamioitunutta versiota, vanhaa noidankääkkää. Lehtosaaren dubbauksessa roolit on jaettu kahden näyttelijän, Terhi Panulan ja Seela Sellan, kesken. Raninin dubbaus seuraa alkuperäistä sen verran, että rooleissa on yksi näyttelijä, mutta siihen vertailukohdat loppuvatkin. Raninin kuningatar, teatterineuvos Kyllikki Forssell, on aivan ainutlaatuinen tapaus.

Jo ensirepliikeistä lähtien Forssellin kuningatar tekee selväksi, kuka tässä määrää. Siinä missä Panulan kuningatar on kopea, kylmäkiskoinen kaunotar ja pidän kovasti hänen äänestään, Forssellista kuulee heti, ettei tällä naisella ole kaikki kotona. Kuningatar jysäyttää käskynsä sellaisella täydellä mahtipontisuudella, että katsoja painautuu tuolinselkämystä vasten hämmentyneet ajatukset päässä panikoiden. Kun hän puhuu rauhallisesti, hän kuulostaa siltä kuin pidättelisi kaikin voimin hirvittävää raivoa, joka on hyökymäisillään katsojaparkojen yli millä sekunnilla hyvänsä. Jokainen Forssellin repliikeistä on näytelty niin täysillä, että katsoja nujertuu tyystin. Roolisuoritus on sanalla sanoen alkuvoimainen.

Jospa sen tiivistäisi näin: Panulan kuningatar on enemmän tällainen…

"Paheksun"

…Forssellin taas tällainen:

APUA

Ja kun kuningatar muuntautuu kaupustelijaeukoksi huijatakseen Lumikkia… Lehtosaaren version Sella mukailee La Verneä pahansuovalla mutta räiskyvällä suorituksellaan. Eukon vahingoniloinen nauru hänen ajatellessaan prinsessan tulevan haudatuksi elävältä on suuriäänistä peruspahiskäkätystä. Raninin versiota kuunnellessa katsojan selkää pitkin kulkee kylmiä väreitä valtoimenaan. Forssellin maaninen hähätys toi elävästi mieleen joulukalenterissa kuullun Shion-naurun. Tämä akka on täysi psykopaatti, joka ei epäröi käyttää mitä kaameimpia taikoja raivatakseen viattomat tieltään. Uuden dubbauksen tunteminen korostaa vaikutelmaa entisestään. Kun äänenkorotuksia tai maanisia kuiskauksia ei tulekaan niissä kohdissa, joissa ne on tottunut kuulemaan, arvaamattomuuden tunne kohoaa huikeisiin sfääreihin. Katsoessa mieleen juolahtanut ilmaus on hyvin osuva: hyi vittu.

Ilmeeni kun

Mielenkiintoista kyllä pätkä vanhasta dubbauksesta on kuultu ainakin jossain mainoksessa. Eukon kehotus Lumikille ”Ota pala” myrkkyomenaa tarjotessa herätti heti selvän muistijäljen. Se oli ainoa repliikki, josta tuli moinen reaktio, ja muistelisin kyseessä olleen jonkin useampia Disney-julkaisuja mainostaneen trailerin. Voiko se olla ajalta ennen Lehtosaaren dubbausta?

"One song, I have but one song..."

Disney-prinsseistä ensimmäisellä piti ensin olla suurempi rooli elokuvassa, mutta häntä oli niin hankala animoida, että osaa pienennettiin. Lumikissa yritettiin ensi kerran saada katsojat samaistumaan piirroshahmoihin, ja realististen ihmishahmojen kanssa animaattorit pitivät kielen keskellä suuta, jotteivät hahmot vaikuttaisi naurettavilta. Niinpä prinssillä on elokuvassa pari hassua repliikkiä ja ihastuttava serenadi, suosikkini elokuvan lauluista, One Song. Lehtosaaren dubbauksessa prinssiä esittää Tom Nyman, joka kuulostaakin oivasti ihanalta satuprinssiltä. Raninin versiossa laulun esittää Markku Runne, joka ei kertakuulemalta vaikuttanut olevan teknisesti yhtä hyvä kuin Nyman. Prinssin repliikit puolestaan esittää Raninin poika, useina Disney-hahmoina tuttu Matti Olavi Ranin. Omaan korvaani nuoremman Raninin osuudet eivät pistäneet, vaikka on kyllä höpsöä, että paria lausahdusta varten on tarvittu eri näyttelijä.

Ukko peilissä?

Kuningattaren taikapeilin henkeä esittää Lehtosaaren dubbauksessa Juha Hyppönen, Raninilla roolissa on sittemmin kovasti dubbauksissa pyörinyt Esa Saario. Kummastakaan ei ole valittamista – lähinnä mieleen jäivät peilin dialogin käännöserot. Raninin versiossa taikapeili ei puhunut riimissä kuten Lehtosaarella, ja käännöksissä olikin rutkasti eroja siinä, missä oli pitäydytty runomitassa, kun sitä alkuperäiskäsikirjoituksessa esiintyi, ja mistä se oli jätetty pois. Peili myös teititteli kuningatarta vanhassa versiossa, mikä sopii sen kauttaaltaan vanhahtavampaan kieliasuun. Samoin huomasin metsästäjää esittäneissä Ari Piispassa (Ranin) ja Markku Riikosessa (Lehtosaari) samantyylisen ajallisen eron: Riikonen kuulostaa jotenkin modernimmalta kuin Piispa anellessaan Lumikkia pakenemaan. Pitäisi nähdä vanha versio uudestaan, jotta pystyisi selittämään tämän mielikuvan yhtään tarkemmin…

Senat sakaisin

Elokuvan komiikasta vastaavat enimmäkseen seitsemän kääpiötä, joille kaikille Disney keksi antaa omanlaisensa persoonallisuudet. Kääpiöiden johtaja, sanoissaan helposti sekoava Viisas on molemmissa dubbauksissa Matti Ranin. Roolisuoritukset eivät ole identtiset: vanhan version Viisas on jämerämpi kuin uuden dubin hömelö heppu. Ero tuskin johtuu alkuperäisen näyttelijän Roy Atwellin matkimisesta. Tämä vaikuttaa kovalta puhemieheltä, joka vain sattuu sotkeutumaan sanoihinsa, kun taas Lehtosaaren Viisaalla puheilmaisu ei tunnu kuuluvan vahvoihin puoliin. Vanhassa käännöksessä oli karsittu sanasekoiluja, mikä on myös voinut vaikuttaa hahmon tulkintaan. Toisinaan kuitenkin kuultiin repliikkejä, jotka esitettiin aivan samoin kuin uudessa versiossa.

Jörö ei arvosta.

Kääpiöistä tiukkapipoisin, osuvasti nimeltään Jörö, ei heti sulata naisihmisen majoittamista huusholliin. Jörö täräyttää arastelematta ilmoille mielipiteensä ja sekoittaa Viisaan puheet tylyillä huomautuksillaan. Pinnan alla hän toki tykästyy hyväsydämiseen prinsessaan ja on ensimmäisenä pelastamassa tätä kuningattaren juonilta. Lehtosaaren dubbauksessa Jörön ääni on yleispätevä Veikko Honkanen, joka on pikkumyymäisesti suurieleisempi kuin alkuperäinen Pinto Colvig. Raninin versiossa yrmyä kääpiötä esittää Aimo Tepponen, joka on yllättäen enemmän Colvigin kaltainen jääräpäinen, ärisevä vanha kääkkä. Kummankaan näyttelijän ei tarvitse hävetä toisen rinnalla, vaan Jörö on molemmissa versioissa leffan hauskimpia hahmoja, jonka osuvat letkautukset kirvoittavat katsojista naurut kerran toisensa jälkeen. Kääpiöiden slangi ei olekaan ollut mitään maailman helpointa käännettävää. Yleisesti pidin enemmän Lehtosaaren lennokkaammista ratkaisuista, vaikka Raninillakin oli hetkensä – ”Puupää! Olipa hetki aivastaa!”

"Taas matka kotiin on..."

Lopuista viidestä kääpiöstä suurin rooli on Vilkkaalla, mutta kun tämä ei koskaan ole kokeillut puhumista, analyysi jää tämän osalta tekemättä. Alati aivasteleva Nuhanenä on Raninilla Olli Tuominen, jonka ääni vaihtelee römeästä keveään. Lehtosaarella roolissa on tasaisempi Tom Wentzel, joka on myös Raninin vakionäyttelijöitä. Molempien näyttelijöiden ”Kiitos”-huokaisut aivastuksen tyrehdyttämisen jälkeen ovat yllättävän samankuuloiset. Nauravaista Lystikästä esittää vanhassa versiossa aina ihana Pekka Autiovuori, uudessa dubbausskenen aktiivisimpiin kuuluva Antti Pääkkönen. Pääkkönen tavoittelee selvästi alkuperäisääntä melko hillityllä roolisuorituksellaan, ja Autiovuori muistutti häntä yllättävän paljon. Raninin version Lystikäs on hieno tyypillinen pirteä Autiovuori-suoritus – jotenkin kummasti kääpiöiden nimet ovat vain päässeet vaihtumaan niin, että Lystikäs onkin Vilkas ja mykkä Vilkas Lystikäs.

Ujo on Raninilla Uula Laakso, Lehtosaarella taas Juha Muje. Molemmat pärjäävät roolissa hyvin, Mujeen tulkinta on hiukan herkempi, Laakson taas jämäkämpi. Uneliaalla on elokuvassa vain muutama vuorosana, jotka esittää Raninilla Martti Pennanen ja Lehtosaarella ohjaaja itse. Roolisuorituksia enemmän mieleen jäikin eräs repliikki: kun Lumikki arvaa kääpiöiden nimiä, Unelias reagoi alkuperäisversiossa omalla kohdallaan kysymällä ”How’d you guess?”  Ihmetyksekseni kumpikaan dubbauksista ei ollut säilyttänyt vitsiä, vaan Unelias vastaa pelkästään ”Joo”/”Kyllä”. Yleisesti kääpiöt kuulostivat Raninin dubbauksessa enemmän vanhoilta ukoilta, kun Lehtosaaren versiossa on nuorempaa otetta.

Jonkun verran elokuvassa tarvitaan myös kertojaa, jonka viran hoiti Raninin versiossa Matti Olavi ja Lehtosaaren versiossa Esa Saario. Kertakuulemalta jäi sellainen vaikutelma, ettei Matti Olavin nuoren miehen ääni saanut kerrontaansa samanlaista uskottavuutta kuin Saario. Oli myös kummallista, että elokuvan huippukohdan jälkeen nähtävä tekstiosuus on kirjoitettuna sama kuin Lehtosaarella, mutta Matti Olavi lukee eri version. Kenen käännös tämä nyt on, ja mikseivät kuva ja ääni vastaa toisiaan?

Käännöksien vertailussa riittäisikin puitavaa toiseen analyysiin, joten tiivistettäköön suurimmat erot. Raninin käännöksessä viljellään ihastuttavan vanhahtavia ilmaisuja, ja repliikit olivat toisinaan hyvinkin suppeita. Lehtosaaren tekstissä pysytään selvästi tiukemmin alkuperäisääniraidan muotissa, vaikkei miehelle tyypillisiä alkuperäiskielestä tihkuneita ilmaisuja kuulla. Tämä johtaa toisinaan luonnottoman kuuloisiin painotuksiin, mutta minkäs teet – jos painotuksen jättää pois, synkka ei mene aivan yhteen. Riippuu ihmisestä, uhraako mieluummin repliikin sujuvuuden vai kuvan ja äänen synkan.

Lumikki-fani Kenneth Sundberg ja Lumikki-dubbaaja Matti Ranin.

Elokuvan loputtua ääneen pääsi näytöksen kunniavieras, itse Matti Ranin, näyttelijälegenda, dubbauskonkari ja yleisesti hieno mies. Hän kehui Lumikin pelkistettyä, vahvaa tarinaa ja animaation pehmeyttä ja sanoi sen olleen itselleen otollinen, koska on ”sen verran lapsellinen ja hassu”. Ranin kertoi Lumikin olleen merkittävä käänne dubbaustyössä. ”Ei sitä ennen juuri näissä piirroksissa – eivät näyttelijät panneet niihin mitään merkitystä. Eivät he tulleet mukaan näihin, he pitivät näitä höpsötyksinä”, hän luonnehti. Ranin onnistui kuitenkin saamaan näyttelijäystäviään mukaan projektiin, ja nämä toimivat myöhemmin vetureina kertoessaan muille, että työtä oli ollut hauska tehdä. ”Ja niin me sitten pääsimme tuotantoon, jossa oli yhä enemmän ammattinäyttelijöitä. Se oli erittäin tärkeä käänne koko tässä dubbaushistoriassa, että he saivat ohjaajan, johon he luottivat.”

Ranin kertoi myös itse dubbausprosessista. ”On tavattoman tärkeätä säilyttää se tunnelma siellä studiossa niin, että se kantaa kuvasta kuvaan”, hän sanoi verraten tuotantoa elokuvan kuvaamiseen, jossa myös on tärkeätä se, mitä tapahtuu, kun kamera ei käy. Lumikki dubattiin Annankadun studiossa, joka oli tehty vanhaan pyykkitupaan. Dubbauksen laatua valvonut Disneyn edustaja kommentoikin, että oli nähnyt vain yhden hirveämmän studion, jossa ei edes voinut nauhoittaa sateella – Brasiliassa. (Muoks: Nita ymmärsi ensin väärin, mihin studioon viitattiin. Nyt tieto on korjattu!) Turinoinnin lopuksi fanit saivat vaihtaa muutaman sanan Raninin kanssa ja ottaa yhteiskuvia.

Lisätietoa kaikista mahdollisista Disneyn Lumikki-versioista löytää Kenneth Sundbergin Lumikki-tietokannasta. Oli kertakaikkiaan huikeaa päästä kuulemaan tuulahdus historian lehdiltä, jonka tahtoisi ehdottomasti kokea uudestaankin. Jäämme odottamaan kärsimättömästi seuraavia erikoisnäytöksiä!

Tämä juliste on kyllä vuoden '62 ensimmäisestä suomenkielisestä esityksestä.

Explore posts in the same categories: dubbaus, Elokuvat, Raportti, Suomi, Vertailu

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.

19 kommenttia : “Vertailu: Lumikki ja seitsemän kääpiötä – Ranin vs. Lehtosaari”

  1. yuffie Says:

    Tosi mielenkiintoinen teksti. Pitääpä itsekin katsoa nyt se Lehtosaaren Lumikki, niin saa verrattua🙂
    Eikös se ollutkaan niin, että siellä Brasiliassa dubbaus piti aina lopettaa nimenomaan sateen ajaksi peltikaton jytinän vuoksi? Vai ymmärsinköhän vaan väärin Raninin sanat (paljon mahdollista)

    • Nita Says:

      Hahaa, oikein porukalla kuuntelimme tallenteita ja mietimme, kumpaa studiota tarkoitettiin. Nyt se sitten on oikein x3

      On mielenkiintoista pohtia, millaiselta näytös tuntui ihmisistä, jotka eivät ole aiemmin nähneet Lumikkia suomeksi – itse kun on tuijottanut sitä pienenä niin ahkeraan, että dubbauksen osaa jo ulkoa. Katsomiskokemukset saattavat olla hyvinkin erilaisia!


  2. Erinomainen vertailu. Putosin tuoliltani nauraessani tuolle visuaaliselle Kuningatar-vertailulle (Panula, nenä pystyssä >Forssell, uuhh nuo silmät!). Huomaa tosiaan, että olette elokuvan aikana pitäneet korvanne auki! Ainoa asia mikä vaatii korjauksen, on tosiaankin tuo Annankadun studio jossa varmasti pystyttiin äänittämään myös sateella – toisin kuin siellä Brasiliassa.

    • Nita Says:

      Minä ainakin keskityin elokuvan aikana pelkästään ääniraidan ja käännöksen tarkkailuun, koska leffa oli niin tuttu – no muisti sitä välillä ihastella kaunista animaatiotakin isolta kankaalta. :3 Vanha dubbaus kaikkosi kuitenkin nopeasti mielestä, koska uuden muistaa niin hyvin, ja pian en saanutkaan näyttelijöiden ääntä enää päähäni, muistin vain ajatukseni heidän roolisuorituksestaan tai huomaamiani eroja käännöksessä.

      Paitsi Forssellin tapauksessa, hänen repliikeistään muistan pätkiä vieläkin. Oli oikeasti rankkaa pelkästään kirjoittaa hänestä kuningattaren roolissa! Ranin-version näkeminen uudestaan helpottaisi varmasti vertailua ja herättäisi aivan uusia ajatuksia. Toivon mukaan joskus pääsemme kaikki kolme katsastamaan sen.

      Jep, virhe on nyt korjattu.

  3. Cilla Says:

    Suunnattomaksi harmikseni opiskeluaikataulut menivät Raninin Lumikki-esityksen kanssa päällekkäin (ja itse asiasssa peruuntuivat päivää aikaisemmin, mutta olin siinä vaiheessa noin 900 kilometrin päässä Helsingistä, niin en enää siinä vaiheessa ehättänyt paikalle) joten versio jäi minulta näiltä osin vielä näkemättä. Kannatan kuitenkin suuresti sitä, että tällaisia esityksiä pystytään järjestämään ja nimen omaan halutaan järjestää, toivottavasti pääsemme tulevaisuudessakin nauttimaan Disney-elokuvien vanhoista dubeista! Ja mikäli Raninin Lumikki joskus esitetään vielä uudestaan niin saavun ehdottomasti paikalle, harmittaa niin kun tuo Forssellin kuningatar jäi kokematta!

    Muutama vuosi sitten Suomeenkin saapuneessa ”Walt Disney ja Euroopan taide”-näyttelyssä oli hieman lisätietoa Lumikin äänistä, etenkin kuningattaresta: näyttelyn tietojen mukaan Lucille La Verne oli aikansa supersuosittu elokuva- ja teatteritähti, jonka suuri fani myös Walt Disney itse oli. La Verne oli tunnettu tyynen kylmien pahisnaisten rooleista, joita kuulemma käytettiin myös kuningatarhahmon luomisen esikuvina. La Verne oli jo 60 ikävuoden paikkeilla siihen aikaan kun Lumikki-elokuvaa työstettiin, ja toimi kuulemma itse kuningattaren vanhan kaupustelijamuodon mallina animaattoreille. Yhdennäköisyyden voi kuulemma huomata hänen kahdesta 30-luvulla ilmestyneestä elokuvastaan.
    La Verne tosiaan näytteli itse kuningattaren molemmat versiot elokuvassa, ja Disney-näyttelyn tiedot paljastivat kuinka: La Verne kuulemma otti tekohampaansa pois suustaan vanhan kääkän repliikkejä varten.😀

    ~C

  4. Sally Says:

    Hei, onko näitä yksityisnäytöksiä tulossa lisääkin? Yritin selailla taikalinnaa, mutta ei tärpännyt.

    • Nita Says:

      Ainakin Lumikin kohdalla asiaan liittyvä ketju näkyi vain jäsenille, joten sinun täytyy varmaan rekisteröityä foorumille seurataksesi keskustelua, jollet ole jo tehnyt niin.

      Tässä vaiheessa ei näytä vielä olevan konkreettisia suunnitelmia uusien näytösten järjestämiseksi, mutta osallistumishalua ei ainakaan puutu :3 Muutenkin kannattaa tarkkailla KAVAn sivuja (www.kava.fi) kiinnostavien esitysten varalta.

      • Sally Says:

        Olen katkera, olisin halunnut nähdä Raninin dubin (snif).

        Rekisteröidyin sitten foorumille, etten missaa näitä tulevaisuudessa. Bambin vanha dubbi kiinnostaisi kovasti. ^^

        • Nita Says:

          Uusia tilaisuuksia nähdä Raninin dubbi varmasti siunaantuu! KAVA marssittaa sen aina välillä Orionin valkokankaalle :3 Onkin mielenkiintoista, että Lehtosaaren versio tehtiin suoraan kotivideolevitystä varten – siitä ei siis ole olemassakaan teatteriversiota.

          Meillä taas on Bambin vanha dubbi kotona VHS:llä, uutta emme ole nähneetkään. Tuore dubbaus on varmasti teknisesti laadukkaampi, mutta vanhassakin on taikansa


  5. I had to use an online translator to read your blog, but I enjoyed it very much. I would like to ask your permission to use your photo of the 1962 movie poster to place on my Snow White blog. Please let me know if this is OK with you. Thank you.


  6. […] kolmanneksi itsensä hilannut) Bakuretsu Hunter -kirjoitus (864), Lumikki-dubbausten vertailu (791) ja Markus Bäckmanin haastattelu (749). Hieman yllättäen Cillan Pekka ja susi -artikkeli […]

  7. juhniable Says:

    R.I.P. Matti Ranin

  8. heihoi Says:

    R.I.P Matti Ranin dubbausten pioneeri ja Suomen oma Disney…


  9. […] Suomessa Lumikki saapui teattereihin vajaa vuosi Yhdysvaltojen jälkeen, lokakuussa 1938 ja vuosien varrella sen on nähnyt teattereissa vähintäänkin 262 tuhatta katsojaa. Aluksi sitä esitettiin vain suomeksi tekstitettynä englannin- tai ruotsinkielisellä ääniraidalla ja vasta vuonna 1962 elokuva äänitettiin suomeksi. Ensimmäisen dubbauksen ohjasi Ritva Laatto, tässä versiossa lauluja ei kuitenkaan käännetty, vaan ne kuultiin ruotsiksi. Toinen dubbaus tehtiin vain 20 vuotta myöhemmin, tällä kertaa ohjaajana oli Matti Ranin. On ilmeisesti pienen nimisekoilun syytä, että elokuva päädyttiin äänittämään vielä kolmannen kerran ja vuonna 1994 Pekka Lehtosaaren ohjaama dubbaus ilmestyi suoraan videolla. Kahden uudemman dubbauksen eroista on kirjoitettu tarkemmin erityisesti KenNetti-sivustolla sekä Afureko-blogissa. […]

  10. Heihoi Says:

    Raninin dubbauksesta on traileri youtubessa, siitä saa parin repliikin verran maistiaisia dubbauksesta. Mukana myös Kyllikki Forssellin noita sanomassa ”ota pala”.😀


    • LINKKI, kiitos! En ainakaan itse millään järkevällä (saati tyhmälläkään) haulla löytänyt YouTubesta tänä iltana muuta kuin jonkin uudemman trailerin Lehtosaaren dubbauksella ja asiaankuulumattomalla musiikilla…

      • Heihoi Says:

        Tarkoitus oli laittaa linkki mukaan edelliseen viestiin mutta se jäi matkan varrelle.😀 Tosiaan videolla on muitakin Disneyn elokuvien vanhoja mainoksia Lumikin lisäksi. Lumikin traileri alkaa kohdasta 1:57
        Tässä linkki:


        • Kiitos linkistä, Heihoi!🙂 Täytyy tosin sanoa, että eipä tuo videomainos mitenkään erityinen ollut… (Lukuunottamatta Alan Silvestrin Father Of The Bride -teemaa Leijonakuningas-trailerin alussa, sekä aika hurjasti Kyllikki Forssellilta kuulostavaa ”ota pala” -osuutta). En nyt jaksa alkaa vertaamaan trailerin kääpiö-ääniä videodubbaukseen, mutta uskaltaisin väittää että tuossa mainoksessa oli mukana myös Lehtosaaren dubbausta, ellei peräti kaikki kääpiöäänet peräisin Lehtosaaren dubbauksesta! Ja Raninin ”Hei hoo” -versio on todennäköisesti repäisty Disney Sing-a-Long suomiversiosta…


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: