Merry New Year!
Joulukalenterin viimeinen luukku avautui jo eilen, mutta Afurekossa hekotellaan vielä himpun verran kauemmin. Kahdestakymmenestäneljästä (hieman huijaten) luukusta jouduttiin jättämään pois paljon mielenkiintoisia tapauksia, joista useimmat muistuivat mieleen vasta joulukalenterin viimeisinä päivinä. Live action -naurut taas eivät kelvanneet edes ehdokaslistalle asti. Joulupäivänä muistamme muutamia niistä, joita ei varsinaisessa kalenterissa näkynyt.
Singing In The Rain – Make ’Em Laugh
Klassikkomusikaalissa Donald O’Connor esittää hulvattoman laulun viihdyttäjien tarkoituksesta: saada yleisö nauramaan.
Vesa-Matti Loiri: Naurava kulkuri
Toinen klassikko, joka ei esittelyjä kaipaa! Go Vesku!
Pikku pingviini – Don’t Make Me Laugh
Don Bluthin oudossa pingviinipiirroselokuvassa pullisteleva pahispingviini Drake kosiskelee gastonmaisin elein Marinaa. Taattua perus- Tim Currya.
Heti kun kalenteri-idea keksittiin, pompahti tämä esimerkki Nitan mieleen. Kahdeksan Oscaria pokanneessa Amadeus-leffassa kuullaan useasti, kun ärsyttävä säveltäjänero Mozart (Tom Hulce) kikattaa rahvaanomaisesti.
Aku Ankka -lyhärissä Self Control vuodelta 1938 Akun temperamenttia kesyttää radiojuontaja Hymy-setä, jonka vihanhallintavinkit – ”Laugh and count to ten!” – ovat pikemminkin rasittavia kuin rauhoittavia.
John Cleesen kehittämä Fawlty Towers (suom. Pitkän Jussin majatalo) on vieläkin maailman kuuluisimpia ja menestyneimpiä brittikomediasarjoja, eikä suotta. Wedding Party -jakson alkusekunneilla kuullaan heti majatalon isäntä Basil Fawltyn vaimon Sybilin lyhyt, mutta järkyttävä nauru. Basil kuvailee sitä varsin osuvasti ”nyljettävän hylkeen ääneksi”.
Ranskalaisessa Amélie-hittielokuvassa omalaatuinen Nino on muinoin harrastanut huvittavien naurujen nauhoittamista.
Vuoden 1986 Money Pit -komediassa nuorenparin juuri ostama kartano hajoaa (kirjaimellisesti) käsiin. Tom Hanks repeää lopullisesti elokuvan keskivaiheilla, kun kylpyamme putoaa lahon lattian läpi juuri ennen iltakylpyä.
Toivottavasti valitut naurut ovat tarjonneet piristystä kiireiseen ja synkeään joulunodotuksen aikaan. On hienoa, että monet piilolukijatkin ovat kalenterin myötä uskaltautuneet kommentoimaan ensimmäistä kertaa. Sisarukset toivottavat kaikille hyviä joulunpyhiä! Odotitko turhaan omaa suosikkiasi? Jäikö joku ehdoton valtti pois? Valista kommentein!
Explore posts in the same categories: JoulukalenteriAvainsanat: Aku Ankka, Amadeus, Amélie, Disney, Don Bluth, Donald O'Connor, Fawlty Towers, John Cleese, Money Pit, Pikku pingviini, Singing In The Rain, Tim Curry, Tom Hanks, Tom Hulce, Vesa-Matti Loiri
You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.
Afureko 
26 joulukuun, 2010 klo 10:04 pm
Ah Vesku. Pikkuveli soittaa tuon pätkän minulle varmaan joka kerta kun erehdyn lähelle mokoman konetta. 😀
Mutta aivan upea aihe tässä kalenterissa ja asiantuntevaa käsittelyä, kuten aina. Mahtavia nauruja oli kiva seurata, ja miten saattekin näin paljon tekstiä aikaan ääninäyttelystä, ihailen kovasti. ❤
4 tammikuun, 2011 klo 10:18 pm
Jep, Naurava kulkuri on totta vie ansainnut kunniamainintansa. ;3
Hienoa, että kalenteri viihdytti! Oli sitä hauska koostaakin, vaikka välillä meno äityikin rankaksi ^^; Ääninäyttelemisestä ei ole aivan helppo kirjoittaa, liiankin usein on vaikea pukea sanoiksi kuulemastaan tulevia tuntemuksia. Siksi internet on ihanteellisimpia medioita aiheen käsittelyyn, koska tekstin tueksi saa ääninäytteen. Mutta kaikkein vaikeinta olisi olla kirjoittamatta ääninäyttelemisestä, mihin tätä hulluutta sitten purkaisi D: