Teh Joulukalenterihihihi: luukku 24

Jos animessa on pahishahmo, jonka päässä on jokin hiukan vinksahtanut, joka mielellään tappaa paljon porukkaa, jonka ihonväri poikkeaa massasta ja joka ei välttämättä ole edes ihminen, ollaan aika varmoilla vesillä jos veikataan hahmon ääninäyttelijäksi Nakao Ryuuseita. Muutaman hassun sankariroolin pikkupoikana tehnyt veteraaniseiyuu erehtyi 90-luvun taitteessa ottamaan vastaan Friezan roolin DBZ:ssa, mikä johti ikuiseen typecastaamiseen kalvakoina, epäinhimillisinä psykopaatteina.

Nakao on mielipuolirooleissaan erikoistunut käyttämään runsasta terassidynamiikkaa ja äänenkorkeuden – jota hänellä riittää – nopeaa ja jyrkkää vaihtelua. Niistä syntyy visio johdonmukaisuuden puutteesta, joka ohjaa sekopään arvaamattomia tekoja. Niiden aikana Nakaon pehmeä ääni kiristyy ja usein särkyy, mikä tehostaa hahmon hallitsemattomuutta ja äärimmäisyyttä. Biologinen Arkhamin asukas -hälytin alkaa automaattisesti piiputtaa, kun pehmeänä alkanut puhe alkaa volyymin ja/tai korkeuden lisääntyessä repeillä, ja äänen risahtaessa kokonaan rikki tulee tunne, että järjen rajoista on riuhtauduttu ulos. Psykopaattien nauru tapaa Nakaolla olla hillittyä myhäilyä, siitä jalostuvaa kimakkaa, ilkikurista kihinää tai siitä jalostuvaa äänekästä käkätystä.

Ensimmäinen kuudesta näytehahmosta on Farfarello, yksi surkuhupaisan Weiß Kreuz -animen yliluonnollisilla kyvyillä varustetuista, paljon päähenkilö(it)ä mielenkiintoisemmista ja siistimmistä antagonisteista. Jumalalle kostoa vannova Farfarello ei tunne kipua, henkistä tai fyysistä, ja potee tarvetta yrittää saada kipukynnyksensä ylittymään jos jonkin sortin kidutuskeinoin. Farfarello onkin enemmän taipuvainen angstaamiseen kuin riemusta hihkumiseen, ja naurua tunnetumpi on hänen korkea säksätyksensä, jota hän päästelee ilmoille taistelussa.

Toinen hahmo on epäilyttävästi edellistä muistuttava jakomielitautinen Prulada Brad Psychic Force -peleistä ja samannimisestä OVAsta. Pätkässä nähdään Bradin muuttuvan Chrisin Keithin mielenhallinnan vaikutuksesta ensin massamurhaajapersoonastaan verta säikkyväksi herkäksi floristipuolekseen ja takaisin tappokoneeksi petturi-Wongin (Tobita Nobuo) uhatessa tappaa hänet. Olemme todella pahoillamme Backstroke of the West -subeista, mutta parempaakaan ei löytynyt.

Kolmas näyte on poikkeuksellisesti äänitarinasta. Rooli Chouai-draaman Hagiwara Yuutana on tietääksemme Nakaon ainoa oikea BL-rooli, ja sillekin omituisuudelle on selkeät perusteensa; jos Yuuta olisi ollut tavallinen serkkuunsa ihastunut BL-boitsu, olisi osaan taatusti kiinnitetty joku Yamaguchi Kappei tai vastaava, mutta kun kyseessä onkin rikkinäisen perheen kajahtanut ongelmanuori, joka huumaa, sitoo ja raiskaa hyväsydämisen ja isovelimäisen serkkupoikansa, Nakao päätyi rooliin. Chouai on BL-ainekseltaan köyhä mutta kaikilta muilta osa-alueilta mehukasta kuunneltavaa, sillä itkuisen ja raivopäisen, syyllisyyttä tuntevan ja sadistisen välillä poukkoileva Yuuta lienee Nakaon parhaita roolisuorituksia evör. Helvetin iso plussa on Yuutan serkkua Seiichiä riipivän ihanasti näyttelevä Tanaka Hideyuki.

Neljäs näyte on Gakkou no kaidan -animessa vaikuttanut mörrimöykky Amanojaku, joka koululaisia peloteltuaan joutuu vahingossa vangiksi näiden kissan kehoon. Pörheä mörkö pitää tilanteesta yhtä vähän kuin lapset itse, muttei pääse ulos ennen kuin kaikki hakatusta metsästä vapautetut haamut ja hirviöt on vangittu. Amanojaku on enemmän hirviö kuin psykopaatti, mutta on iholtaan vihreä sininen turkoosi ja tykkää syödä lapsia, joten hänet kelpuutettiin mukaan. Kissahahmossa vahingoniloinen hihitys vaikuttaa luonnollisemmalta kuin valtavassa parrakkaassa örkkimuodossa, jonka kynnet liitutaululla -nauru karmii selkäpiitä ja on vähintäänkin häiritsevä.

Vaikka sanoimmekin Yuutaa Nakaon ainoaksi BL-rooliksi, se ei tarkoita, etteikö hän olisi esittänyt muiden seksuaalivähemmistöjen edustajia. Amerikkalaispiirretyn laadultaan epätasaisessa japanilaisversiossa Powerpuff Girls Z:ssa Nakao oli, kuten arvasimme jo 22 jaksoa ennen hahmon ensiesiintymistä, neitimäinen pääpahis Se Him Kare Maija, jonka jo alkuperäissarjasta tuttu taipumus vaihtaa puheenpartensa nopsaan tahtiin keimailevasta naukumisesta karskiin karjumiseen tuskin olisi päässyt oikeuksiinsa kenenkään muun kuin Nakaon käsittelyssä. Japanilainen Maija on, kuten alkuperäinenkin, huippuhauska ja ehdottomasti sarjan parhaita hahmoja, mutta ei niillä uima-asuilla ja sukkahousuilla ihan niin paljon olisi tarvinnut leveillä…

Viimeinen näyteraidan hahmo on Bleachin pahamaineinen ilkeä tiedemies Kurotsuchi Mayuri. Olisimme halunneet näytille enemmänkin Nakaon räväkämpää tuotantoa, mutta lopulta sitä pääsi demonstroimaan vain Kurotsuchi, joka nauraa ensin päättäväisen omahyväisesti vastustajansa tappiosta varmana ja myöhemmin kirkaisee toisen mokoman pilkaten Ishidan tietämättömyyttä. (Nakao muuten lienee ainoita seiyuuita, jotka ovat päässeet myös laulamaan mielipuolirooleissaan, ja miehen laulu- ja näyttelijäntaidot tuntien siitä ei voi seurata kuin hyvää.)

Explore posts in the same categories: Joulukalenteri

Avainsanat: , , , , , , , , ,

You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: