O.V.A: alkusanat

Jo ennen kuin tämä blogi perustettiin, haaveilin kanavasta kertoa kokemuksistani kaikkien niiden outojen OVA-animeiden parissa, joita olen mielipuolisuuteni puuskissa – Nico Nico Dougan ja ystäviensä suosiollisella avustuksella – tullut katsoneeksi. Kuin tilauksesta moinen mahdollisuus onkin nyt tarjoutunut! Ennen kuin huomenna julkaisen ensimmäisen varsinaisen O.V.A-aiheisen kirjoitukseni, lienee kuitenkin paikallaan selittää, mistä oikein on kysymys.

Otakut varmasti tietävät, että kirjainyhdistelmä OVA on lyhenne julkaisuformaatille, jota Japanissa kutsutaan nimellä original video animation. Vastaava länsimainen termi lienee direct-to-video, eli suoraan kasettilevitykseen – nykyään tietysti DVD- tai BluRay-, mutta nimitys ODA ei koskaan ottanut tulta alleen – julkaistu teos. Länsimaissa direct-to-video-animaatiot ovat tavanneet olla pienempien yhtiöiden elokuvia ja teatterilevitykseen kelpaamattomia Disney-jatko-osia, kun taas japanilaiset ovat ottaneet kaiken irti ja julkaisseet OVA-muodossa kaikenpituista tavaraa elokuvista aina 2-13 jaksoa pitkiin sarjoihin. Pisin taitaa olla huikeat 110 jaksoa poikinut Ginga eiyuu densetsu, eli Legend of the Galactic Heroes (ja tässähän ei laskettu mukaan kaikkia miljardibiljardia spinoffia, jotka ilmestyivät myöhemmin), mutta toisaalta siitä olisi pitänyt alun perin tulla tavallinen TV-sarja. (Suomessa on kyllä saatu ”nauttia” OVA-sarjoista japanilaistyyliin esimerkiksi Hopeanuolen, Candy Candyn, Halinallien, Lady Lovely Locksin ja muiden vain kaseteilla ilmestyneiden lastensarjojen muodossa.)

80-luvulla VCR-laitteiden yleistyessä nousevan auringon maassa keksittiin, että televisiolähetysten sijaan animea voidaan pukata suoraan kasetille kuluttajien hamstrattavaksi, ja jumpe, sitähän pukattiin. Seuraavat viisitoista vuotta olivat OVA-formaatin kulta-aikaa. Koska suoraan myyntiin julkaistuja teoksia ei näytetty televisiossa tai leffateattereissa, varaa oli erilaisuuteen ja kokeiluun, joka ei ehkä kaikelle yleisölle suunnatulla näyttöpäätteellä olisi mennyt läpi. Joskus se tarkoitti hyvää, joskus ei… Nuo vanhemmat OVAt ovatkin täynnä kaikenlaisia hyviä yrityksiä, tahatonta komiikkaa, oivalluksia, valistusta ja akrobatiaa.

OVA-formaatti ei tietenkään ole kuollut vuoden ’95 jälkeen. Sen rooli vain on vähitellen muuttunut. Ystäviemme digikanavien ansiosta animea on Japanin televisiossakin jo yli tarpeen, ja TV-animeidenkin aihepiirit ovat muuttuneet ja laajentuneet. Suvaitsevaisuuden kasvusta varmaan kertoo jotain esimerkiksi se, että viime vuonna Kuuchuu burankossa (Trapeze) nähty kokeileva – ja nerokas – animaatiotyyli laitettiin huoletta suoraan telkkariin. OVA:n tärkeimmät tehtävät taitavat tänä päivänä olla 1) päivittää vanhoja nimikkeitä tekemällä niistä cooleja remakeja 2) saada sarjojen, pelien ynnä muiden tuotteiden fanit ostamaan lisää, lisää, lisää julkaisemalla DVD:llä jotain vinkeää lisäkamaa. (Esimerkiksi valtavirran ulkopuolella ylhäisessä yksinäisyydessään alati kasvava BL-teollisuus tykkää kovasti. Ja mikäs siinä kun fanitkin tykkäävät.)

Eksyinpä aiheesta. Ei tässä mitään OVAn nousu, tuho ja muut mullistukset -esseetä pitänyt laatia.

Minkäänlaista syrjintää ei harjoiteta, mutta Afurekossa esiteltävistä OVA-animeista leijonanosa tulee varmaan olemaan vuosien -85-95 tuotosta. Pääsyy on ennalta-arvattava; allekirjoittaneen suurimmat seiyuusuosikit olivat aktiivisimmillaan noina vuosina. (Tajuatte jo varmaan, mitä ne edellämainitut mielipuolisuuden puuskat ovat luonteeltaan…)

Aikahaarukan suomien mahdollisuuksien puitteissa olen myös laatinut seuraavan kirjanpidon. Tähän keksi-indeksiin olen koonnut joitakin ysärin taitteen animeista tehtäviä tyypillisiä havaintoja. Tämä taulukko on tarkoitus liittää jokaiseen O.V.A-postaukseen ja katsoa, moniko kohta pätee kyseessä olevaan animeen. Kutsun sitä keksi-indeksiksi, koska… siinä on loppusointu.

Keksi-indeksi:

Terapian paikka eli kuka oli niin kova juttu sillä hetkellä, että tämäkin anime oli pakko katsoa. Muutama nimi tulee toistumaan ylitse kaiken mielenterveyden.

Paskalla on tekijänsä eli hyvä seiyuu paskaroolissa/hyvä cast paska-animessa.

Old loves die hard eli usein nähty/kuuluisa seiyuu-yhdistelmä, yleensä romanttisessa mielessä. Noihin aikoihin animeympyröissä pyörivät paljon samat nimet, joten tällaiset ”sattumat” olivat yleisiä.

It’s some kind of magic eli jotain yliluonnollista pimpelipompelia.

Interaktiivista avaruutta eli toimintaa ilmakehän ulkopuolelta.

Boobshot eli tarpeettomia otoksia paljaista rinnoista.

Moottoripyörä eli se statussymbolien ykkönen.

Musiikkinumero eli just se.

Genda Tesshou eli se seiyuu, joka on kaikissa.

Liittykää siis seuraan kun sarjassamme Oivalluksia, Valistusta, Akrobatiaa eli lyhyesti O.V.A luomme katsauksen pölyttyvien japanilaisten videokasettien kirjoon ja pureudumme noihin mainioihin VCR-ajan tuotteisiin, jotka pursuavat sitä itseään.

Explore posts in the same categories: meta, O.V.A, Yleistä

4 kommenttia : “O.V.A: alkusanat”


  1. […] selitykset löytyät alkusanoista) Grenki vs […]


  2. […] (keksi-indeksin selitykset löytyvät alkusanoista) […]


  3. […] Jaellaanpa keksejä. (Keksi-indeksin selitykset alkusanoissa.) […]


  4. […] Keksi-indeksin paikka, alkusanat tuttuun tapaan täältä: […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: